AJASSA
Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.
KAIVANNAISTEOLLISUUDEN YKKÖSSATAMA SUOMESSA
Kokkolassa toimialaa palvellaan 50 vuoden kokemuksella
Kokkolan Satama on saavuttanut
kaivannaisteollisuuden parissa vahvan aseman. Viime
vuonna Kokkolan Sataman kokonaisliikennemäärä
kasvoi ennätyksellisesti lähes kahdeksaan miljoonaan
tonniin, ja tuosta määrästä kaivannaisteollisuuden
osuus oli valtaosa.
siosta Kokkolan Satama voi tänä päivänä tarjota erittäin hyvän kapasiteetin useammallekin kaivokselle. Satamajohtaja
Witting kiittää sekä valtiota että paikallisia päättäjiä viisaista
ratkaisuista.
”Olemme rakentaneet yhden täysin uuden satamanosan
eli Syväsataman, joka alkaa olla erittäin hyvässä vedossa ja
jossa on kapasiteettia edelleen. Emme tyytyneet tähän, ja tämän vuoden alussa liikenneministeri Merja Kyllönen vihki käyt-
Kokkolan Satamaa voidaan hyvällä syyllä sanoa kaivannais-
töön uuden syväsataman, Hopeakiven sataman. Kun mukaan
teollisuuden ykkössatamaksi muutenkin kuin numeroiden perus-
lasketaan lisäksi Kantasatama, asiakkaidemme käytössä on
teella. Toimiala elää tällä hetkellä Suomessa vahvaa kasvuvai-
kolme kapasiteetiltaan mittavaa satamanosaa.”
hetta, mutta Kokkolan Satama on toiminut kaivannaisteollisuuden luotettavana kumppanina jo 50 vuotta.
”Parin viime vuoden aikana on käynyt ilmi, että Kokkolan
Satama vetää enemmän kuin mitä tänne voidaan raiteita pit-
”Tuona aikana olemme oppineet toimialan logistiikan. Pal-
kin kuljettaa. Tilanne paranee, koska vaikeassa taloustilantees-
velemme Keski- ja Pohjois-Suomen, Ruotsin ja Venäjän kaivan-
sa valtio on päättänyt investoida infran kehittämiseen. En osaa
naisteollisuutta. Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, toimialan laina-
kuvailla, kuinka tyytyväinen olen tähän linjaukseen, koska pää-
laisuudet ovat kuitenkin samanlaiset”, korostaa Kokkolan Sata-
tökset tukevat voimakkaasti sataman kehittämistä ja ne ovat
man satamajohtaja Torbjörn Witting.
merkittäviä myös kaivannaisteollisuudelle”, Witting toteaa.
”Kiitos paikallisen teollisuuden ja hyvien kumppanuussuh-
Kokkola-Ylivieska-kaksoisraiteen rakentaminen purkaa kan-
teiden tiedämme, kuinka voimme kehittää omaa toimintaam-
sallisen raideliikenteen toiseksi vaikeimman pullonkaulan. Kai-
me. Laajan ja luotettavan osaamisen ansiosta olemme onnis-
vannaisteollisuuden asiakkaille mieluinen päätös on lisäksi Yli-
tuneet saamaan tänne koko ajan uusia toimijoita, ja kokonais-
vieska-Iisalmi-Kontiomäki-ratayhteyden toiminnallisuuden pa-
liikennemäärämme on lähes kolminkertaistunut vajaassa kah-
rantaminen.
deksassa vuodessa.”
Kumppaneista Witting mainitsee esimerkkeinä ahtausliik-
”Jälkimmäinen hanke koostuu kahdesta osasta. Me luonnollisesti toivomme, että ratayhteyden kohtaamispaikat raken-
keet Oy M. Rauanheimo Ab:n ja Oy Hacklin Ltd:n sekä VR
netaan ennen sähköistystä, koska se lisää suoraan kapasiteet-
Transpointin, jonka koko cargo-liikenteestä noin 15 prosenttia
tia. Toinen haaste liittyy aikatauluihin. Olisi tärkeää, että se-
kulkee Kokkolan kautta.
kä kaksoisraiteen rakentaminen että Iisalmi-radan kunnostaminen aloitettaisiin kaksi vuotta suunniteltua aikaisemmin, jolloin
Kolmen satamanosan kokonaisuus tarjoaa
työt valmistuisivat vuonna 2015. Molempien rataosuuksien jäl-
mittavan kapasiteetin
jellä oleva kapasiteetti nimittäin on sataman myyntisuunnitel-
Lähes 30 vuotta Kokkolan Sataman kehittämistyötä on ohjan-
mien perusteella käytetty parissa vuodessa”, satamajohtaja
nut raaka-aine- ja kaivannaisteollisuuden strategia. Sen an-
laskee.
Kokkolan Satamakokonaisuus koostuu
Kantasataman lisäksi Syväsatamasta sekä
alkuvuodesta vihitystä Hopeakiven syväsatamasta.
62 prologistiikka 1/2012