Suomessa noin 40 prosenttia logistiikkayritysten kuljetustilaustiedoista siirtyy sähköisessä muodossa.
Muut Pohjoismaat ovat asioissa edellä: niissä sähköisen tiedonsiirron osuus on jo 90–95 prosenttia.
Logistiikkayritysten Liiton mukaan Suomen kuljetusalalla pitäisi päästä kokonaan sähköiseen
tiedonsiirtoon vuoden 2013 aikana.
Logistiikkayritysten Liitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Aaltonen
Kuljetusten sähköiset toimintamallit on Aaltosen mukaan yksi
kertoo, että sähköinen logistiikan asiointi alkoi Suomessa jo
liikenne- ja viestintäministeriön älyliikenneohjelman kärkihanke.
1970-luvulla. Alkuaikoina kuitenkin tilattiin vain harvoja kuljetuksia tietokoneella.
”Lähdimme aktiivisesti kehittämään ja edistämään sähköistä asiointia runsaat neljä vuotta sitten. Asiasta tuli melko pian
”Logistiikkayritysten Liitto on aktiivinen tässä hankkeessa,
koska se tukee liiton omaa strategiaa. Monet liiton jäsenyritykset ovat vieneet tätä asiaa hyvin vahvasti eteenpäin”, Aaltonen
kiittelee.
keskeisin osa Logistiikkayritysten Liiton nykyistä strategiaa”,
Aaltonen mainitsee.
”Sähköisen asioinnin hanke liittyy oikeastaan yleisemminkin yritysten sähköiseen tiedonsiirtoon. Logistiikassa tietoa välitetään luonnollisesti aika paljon.”
”EK:n linjauksissa on todettu, että tiedonsiirron digitalisoi-
Virheitä vältetään
Yksi keskeinen tavoite sähköisiin kuljetustilauksiin siirryttäessä
on vähentää virheiden määrää tilauksissa.
”Kun tavaraa esimerkiksi menee väärään osoitteeseen, ongelmat johtuvat paljolti siitä, että ihmiset tekevät helposti virhei-
tumiselta pitäisi poistaa kaikki esteet. On arvioitu, että digi-
tä laatiessaan ja käsitellessään paperimuodossa olevia tilauk-
talisoitumisen edistämisellä Euroopan unionin sisämarkkinoil-
sia”, Aaltonen pohtii.
la kansantuotetta voitaisiin kasvattaa neljä prosenttia vuoteen
2020 mennessä.”
”Sähköistä tiedonsiirtoa voitaisiin käyttää nykyistä enemmän ainakin logistiikassa, laskutuksessa, maksamisessa ja tun-
”Useimmiten virheen tekee jo kuljetusta tilaava asiakas. Tilauksiin tulee virheellistä tietoa, eikä se sitten korjaudu missään
vaiheessa ketjua. Vaikkapa laskutusosoite voi vahingossa päätyä toimitusosoitteeksi.”
nistamisessa. Silloin laatu ja palveluvalikoimat varmastikin pa-
”Kun sähköistä tiedonsiirtoa käytetään yhdessä hyvin toimi-
ranisivat, ja samalla vältyttäisiin turhalta työltä”, Aaltonen pe-
vien logistiikkaratkaisujen kanssa, se on yritykselle kilpailuvaltti.
rustelee sähköistä asiointia.
Sähköisesti tehty tilaus pysyy myös koko logistisen ketjun ajan
sähköisenä, aina laskutukseen asti.”
Rahtikirjanumerot yksiselitteisiksi
Kotimaan tavarankuljetusten rahtikirja on Suomessa jo uudistettu yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiirtoa varten.
Aaltonen muistuttaa, että sähköisen tiedonsiirron avulla
myös kuljetusten tilaajat välttävät turhaa työtä.
”Tilaus vain naputellaan suoraan sähköiseen kuljetustilaus-
”Rahtikirjan yksilölliseen numerointiin siirtyminen vuo-
järjestelmään. Parhaassa tapauksessa kuljetustilaukset voidaan
den 2012 alusta on yksi suurimmista muutoksista”, Aaltonen
tehdä suoraan omasta tietojärjestelmästä muutamalla napinpai-
arvioi.
nalluksella.”
Uutta rahtikirjanumerointia käytettäessä kuljetusten tilaajat
”Asiakkaitahan ei voida mitenkään määrätä käyttämään
noutavat tarvitsemansa numerosarjat yhteisestä tietokannasta
uutta tilausjärjestelmää – tämä perustuu vapaaehtoisuuteen.
ja päivittävät tarvittaessa käyttämänsä ohjelmistot uuteen jär-
Myöskään liiton omia tai ulkopuolisia kuljetusyrityksiä ei voida
jestelmään sopivaksi.
pakottaa sähköisten kuljetustilausten käyttäjiksi. Mutta järjestel-
”Vielä tällä hetkellä osa yrityksistä itse määrittää rahtikirjanumeronsa, minkä vuoksi kuljetuksia ei voida seurata aukottomasti. Kun tulevaisuudessa käytetään pelkästään yleisestä tietokannasta saatavia yksilöllisiä rahtikirjanumeroita, saadaan
män hyödyt ovat selvät.”
Liiton toiminta keskittyy sähköisiin kuljetustilauksiin pääosin
Suomen sisäisessä logistiikassa.
”Tilausjärjestelmät käyttävät kuitenkin sanomia, jotka on ke-
selville helposti muun muassa harhautuneen lähetyksen tiedot.
hitetty yhteensopiviksi myös ulkomaanliikenteen kanssa, kulje-
Niin ikään voidaan tarvittaessa selvittää elintarvikkeiden liik-
tusmuodosta riippumatta. Poikkeuksena on lentoliikenne, jossa
keet kuljetusketjussa”, Aaltonen huomauttaa.
muun muassa turvallisuussyistä on omat käytäntönsä”, Aaltonen
”Kun ei ole kahta samanlaista rahtikirjanumeroa, lähetykset eivät voi mennä sekaisin. Myös sähköiseen tiedonsiirtoon
liittyvien kuljetussanomien päivityshanke on valmistumassa.”
tarkentaa.
”Joka tapauksessa kaikki tilaukset on hyvä saada sähköiseen muotoon.”
1/2012
prologistiikka 33