prointerior 5/2018 - Page 60

vät seikat pitäisi hoitaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jotta ihmisten kulkeminen kiinteistöissä olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista. ”Kiinteistöturvallisuudessa on paljon sellaisia asioita, jotka pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, näin säästettäisiin myös ylimääräisiä kustannuksia ja helpotettaisiin suunnitteli- joiden ja arkkitehtien työtä”, jatkaa Mellanen. Rakennuttajilla, arkkitehdeillä ja loppukäyttäjillä on kaikilla oma tulo- kulmansa turvallisuusasioihin. Mellasen mukaan kaikkien intressit sovite- taan parhaiten yhteen integroimalla kiinteistön turvallisuuteen liittyvät jär- jestelmät, kuten elektromekaaninen lukitus, kulunvalvonta, rikosilmoitin ja kameravalvonta yhteen käyttöliittymään. ”Kun erilaiset toiminnallisuudet integroidaan yhteiseen käyttöliitty- mään, saadaan järjestelmästä hyvin monipuolisesti tietoa johtamisen tueksi muun muassa kiinteistön toiminnasta ja turvallisuusratkaisujen riit- tävyydestä. Epäkohtiin pystytään puuttumaan reaaliaikaisesti”, Mellanen sanoo. Mellasen mukaan nykyteknologia mahdollistaa jo niin paljon, että hyvällä yhteistyöllä saadaan aikaan saumattomasti yhteen toimivia kiin- teistöjen turvallisuusratkaisuja. Esimerkiksi kauppakeskusympäristössä turvallisuusjärjestelmät toimivat huomaamattomasti taustalla, mutta anta- vat kauppakeskustoimijoille lisäarvoa turvallisuuden lisäksi esimerkiksi asiakasymmärrykseen. ”Järjestelmistä on saatavilla tietoa asiakasvirroista, asiakkaiden liik- keistä ja sitä kautta perusteita mm. tilojen hinnoittelulle.” Mikko Helander AM Security Oy:stä katsoo, että toimitilojen turval- lisuusasiat ovat tänä päivänä jo aika hyvin hanskassa. ”Yleisen valvon- nan tasolla kameroiden käyttö lisääntynyt ja julkisen tilan kulunvalvonta on sekin parantunut.” Näin esimerkiksi kiinteistössä tapahtunut ilkivalta on helpommin selvitettävissä. Helanderin mukaan automatiikan käyttö lisääntyy koko ajan ja sitä vierastetaan vastaavasti vähemmän, kun ratkaisut huomataan toimiviksi ja elämää helpottaviksi. ”Käyttömukavuuden ehdoilla tässä aika pitkälti mennään.” Tietoisuus uusista ratkaisuista on varsin hyvällä tasolla, mutta ei kautta linjan – esimerkiksi esteettömyys on asia, jota ei joka talossa ole ihan sisäistetty vielä. ”Liikuntarajoitteisten huomioimiseen ollaan oikeastaan nyt vasta heräämässä Suomessa”, Helander toteaa ja harmittelee, että esteelli- syyttä ei osata vielä katsoa kokonaisuutena, johon kuuluu valaistuksen ja liikkumisen kaltaisia elementtejä. Rakennusten suunnittelijat osaavat kuitenkin integroida turvallisuus- järjestelmiä ”teoksiinsa” jo hyvinkin alkuvaiheessa, mistä Helander kiitte- lee. ”Kun asioita mietitään jo varhain, ratkaisut tapaavat olla fiksumpia ja palvelevat laajempaa ihmisjoukkoa.” Digitaalinen kärki eri lukitusjärjestelmissä on Helanderinkin mukaan nyt valtavirtaa, ja digisuuntaus vain voimistuu: ”Digitaaliset ratkaisut tulevat koko ajan vahvemmin esiin. Nyt puhut- tavat sitten integraatioasiat, eli se, miten eri komponentit saadaan pelaa- maan yhteen niin että kokonaisuudesta tulee järkevä käyttäjän kannalta.” Helander katsoo, että ennen pitkää turvallisuuskin on taskussa: kun älypuhelimella hallinnoidaan kaikkea talotekniikkaa, myös turvallisuus ”äppitetään” eli rakennetaan sovelluksia, joilla vaikkapa lukot avataan ja suljetaan. ”Se on jo nähty, että eri toimittajilta tulee jatkuvalla syötöllä uusia rat- kaisuja markkinoille. Palvelut, kuten ylläpito ja hallinnointi, siirtyvät verk- koon.” n ” Digitalisaatio voi parantaa kiinteistöjen turvallisuutta lukuisin eri tavoin. 60 prointerior   5  /  18