prointerior 5/2018 - Page 11

” Lasiarkkitehtuuri monipuolistuu koko ajan. ”Mikäli saneerattaessa on käytettävä vanhoja karmirakenteita, tyhjiö- eristyslasien avulla ikkunat voidaan saada lämpöä pitäviksi. Usein pääs- tään Ug-arvoon, joka on alle 1 W/m 2 K (wattia neliömetrille lämpöastetta kohti)”, Heikkilä toteaa. ”Tyhjiöeristyslasi on ohuempi kuin tavanomainen lasirakenne, noin 10 mm:n paksuinen. Ikkunassa on kaksi ohutta lasia, jotka ovat lähellä toisiaan ja joiden välissä on tyhjiö.” Uudempien talojen julkisivuissa on alettu käyttää lasisia aurinko­ keräimiä, jotka ovat osin läpinäkyviä (BIPV = building-integrated photovoltaics). Ne tuottavat aurinkoenergiaa, ja samalla rakennuksen lasijulkisivu saadaan ulkonäöltään yhtenäiseksi. ”Lasirakentamisen parissa työskenteleville arkkitehdeille on viime aikoina kehitetty uusia apuvälineitä, kuten 3D-suunnittelu- ja havainnoin- tiohjelmistoja. Niiden avulla voidaan esimerkiksi tarkastella lasijulkisivujen ulkonäköä eri kuvakulmista ja erilaisissa valaistusolosuhteissa”, H ­ eikkilä mainitsee. Lasiarkkitehtuurin suunnitteluun vaikuttavat lisäksi uudet säädökset rakennusten käyttöturvallisuudesta. Vuoden 2018 alussa Suomessa voi- maan tullut asetus muun muassa laajentaa turvalasien käyttövelvoitteita rakentamisessa. ”Helsingin Keskustakirjastoon on tulossa peräti 3 800 mm:n korkuisia palosuojalaseja. Niillä toteutetaan 15 metrin levyinen lasiseinä, jonka lasit on asennettu karmeihin vain ylä- ja alaosistaan. Silloin ei tarvitse käyttää raskaita pystykarmeja, joten laseilla saadaan aikaan yhtenäistä ja kevyttä lasiarkkitehtuuria”, Miettinen perustelee. ”Aina ei tarvitse käyttää vain kirkasta lasityyppiä. Uudet palolasit voi- vat olla myös mattalaminoituja, etsattuja, digiprintattuja tai silkkipainet- tuja.” Yksi uusi palosuojalasin käyttösovellus on lasilattia, joka toimii kanta- vana ja palo-osastoivana rakenteena. ”Tällaisen rakenteen päällä voidaan kävellä myös tulipalotilanteessa. Lasilattiarakenteen paksuus on noin 90 mm.” ”Myös kaarevien palosuojalasien käyttö on mahdollista. Ne eivät ole vielä kovin yleinen ratkaisu Suomessa, mutta niitä on asennettu jo joihin- kin kohteisiin, muun muassa uuteen Nakkilan liikuntakeskukseen.” Älylasit lisäävät käyttäjämukavuutta Erikoislasien ja muiden arkkitehtonisten rakennusmateriaalien toimittajana tunnetun Vitrea Oy:n tuotepäällikkö Kari Miettinen kertoo erilaisten äly- lasien yleistyneen, koska tällaisten lasien hinnat ovat viime aikoina pudon- neet merkittävästi. ”Funktionaalisia älylaseja voidaan ohjata sähköisesti, jolloin lasin tum- muutta voidaan säätää valaistusolosuhteiden mukaan tai lasi voidaan muuttaa joko kirkkaaksi tai läpinäkymättömäksi yhdellä napin painalluk- sella. Nykyisin tämäntyyppistä lasia asennetaan paljon esimerkiksi toi- mistoihin ja neuvottelutiloihin, missä sitä voidaan käyttää myös projektori­ esitysten heijastuspintana.” ”Sähköisesti ohjattavia lasia voidaan valmistaa nykyisin myös väril- lisenä sekä paloluokitettuna. Uusia sovellusmahdollisuuksia on paljon”, Miettinen sanoo. Paloa osastoivien lasirakenteiden käyttökohteet monipuolistuvat Paloluokitettujen lasien käyttö on yleistynyt merkittävästi myös suoma- laisessa rakentamisessa. Rakenteeltaan edistyksellisimmät palosuoja­ lasit ovat monikerroslaminaattilaseja, joissa on eristekerroksia karkaistu- jen lasipintojen välissä. ”Tällöin lasin ominaisuuksia voidaan muuttaa käyttäjälähtöisesti. Nyt ovat yleistymässä esimerkiksi pystykarmittomat palosuojalasit, jollaisia on asennettu muun muassa Länsimetron asemille ja Kalasataman Redin kauppakeskukseen.” 5  /  18  prointerior 11