”
Lasiarkkitehtuuri
monipuolistuu
koko ajan.
”Mikäli saneerattaessa on käytettävä vanhoja karmirakenteita, tyhjiö-
eristyslasien avulla ikkunat voidaan saada lämpöä pitäviksi. Usein pääs-
tään Ug-arvoon, joka on alle 1 W/m 2 K (wattia neliömetrille lämpöastetta
kohti)”, Heikkilä toteaa.
”Tyhjiöeristyslasi on ohuempi kuin tavanomainen lasirakenne, noin
10 mm:n paksuinen. Ikkunassa on kaksi ohutta lasia, jotka ovat lähellä
toisiaan ja joiden välissä on tyhjiö.”
Uudempien talojen julkisivuissa on alettu käyttää lasisia aurinko
keräimiä, jotka ovat osin läpinäkyviä (BIPV = building-integrated
photovoltaics). Ne tuottavat aurinkoenergiaa, ja samalla rakennuksen
lasijulkisivu saadaan ulkonäöltään yhtenäiseksi.
”Lasirakentamisen parissa työskenteleville arkkitehdeille on viime
aikoina kehitetty uusia apuvälineitä, kuten 3D-suunnittelu- ja havainnoin-
tiohjelmistoja. Niiden avulla voidaan esimerkiksi tarkastella lasijulkisivujen
ulkonäköä eri kuvakulmista ja erilaisissa valaistusolosuhteissa”, H
eikkilä
mainitsee.
Lasiarkkitehtuurin suunnitteluun vaikuttavat lisäksi uudet säädökset
rakennusten käyttöturvallisuudesta. Vuoden 2018 alussa Suomessa voi-
maan tullut asetus muun muassa laajentaa turvalasien käyttövelvoitteita
rakentamisessa.
”Helsingin Keskustakirjastoon on tulossa peräti 3 800 mm:n korkuisia
palosuojalaseja. Niillä toteutetaan 15 metrin levyinen lasiseinä, jonka lasit
on asennettu karmeihin vain ylä- ja alaosistaan. Silloin ei tarvitse käyttää
raskaita pystykarmeja, joten laseilla saadaan aikaan yhtenäistä ja kevyttä
lasiarkkitehtuuria”, Miettinen perustelee.
”Aina ei tarvitse käyttää vain kirkasta lasityyppiä. Uudet palolasit voi-
vat olla myös mattalaminoituja, etsattuja, digiprintattuja tai silkkipainet-
tuja.”
Yksi uusi palosuojalasin käyttösovellus on lasilattia, joka toimii kanta-
vana ja palo-osastoivana rakenteena.
”Tällaisen rakenteen päällä voidaan kävellä myös tulipalotilanteessa.
Lasilattiarakenteen paksuus on noin 90 mm.”
”Myös kaarevien palosuojalasien käyttö on mahdollista. Ne eivät ole
vielä kovin yleinen ratkaisu Suomessa, mutta niitä on asennettu jo joihin-
kin kohteisiin, muun muassa uuteen Nakkilan liikuntakeskukseen.”
Älylasit lisäävät käyttäjämukavuutta
Erikoislasien ja muiden arkkitehtonisten rakennusmateriaalien toimittajana
tunnetun Vitrea Oy:n tuotepäällikkö Kari Miettinen kertoo erilaisten äly-
lasien yleistyneen, koska tällaisten lasien hinnat ovat viime aikoina pudon-
neet merkittävästi.
”Funktionaalisia älylaseja voidaan ohjata sähköisesti, jolloin lasin tum-
muutta voidaan säätää valaistusolosuhteiden mukaan tai lasi voidaan
muuttaa joko kirkkaaksi tai läpinäkymättömäksi yhdellä napin painalluk-
sella. Nykyisin tämäntyyppistä lasia asennetaan paljon esimerkiksi toi-
mistoihin ja neuvottelutiloihin, missä sitä voidaan käyttää myös projektori
esitysten heijastuspintana.”
”Sähköisesti ohjattavia lasia voidaan valmistaa nykyisin myös väril-
lisenä sekä paloluokitettuna. Uusia sovellusmahdollisuuksia on paljon”,
Miettinen sanoo.
Paloa osastoivien lasirakenteiden käyttökohteet
monipuolistuvat
Paloluokitettujen lasien käyttö on yleistynyt merkittävästi myös suoma-
laisessa rakentamisessa. Rakenteeltaan edistyksellisimmät palosuoja
lasit ovat monikerroslaminaattilaseja, joissa on eristekerroksia karkaistu-
jen lasipintojen välissä.
”Tällöin lasin ominaisuuksia voidaan muuttaa käyttäjälähtöisesti. Nyt
ovat yleistymässä esimerkiksi pystykarmittomat palosuojalasit, jollaisia
on asennettu muun muassa Länsimetron asemille ja Kalasataman Redin
kauppakeskukseen.”
5 / 18
prointerior 11