prointerior 5/2017 - Page 22

Niittykumpu Niittykummun metroaseman rakentaminen käynnisti hyvin merkittävän kehitysvaiheen lähiympäristössään. Tähän asti melko sekava ja hahmoton alue on alkanut rakentua kokonaan uudelleen metroaseman ympärille. Asema ei kuitenkaan näy kaupunkikuvassa, vaan se jää osaksi samaan aikaan rakennettua kauppakeskus Niittyä. Tästä syystä aseman sisätiloille onkin haluttu luoda vahva ja tunnistettava identiteetti, jota on kehitetty arkkitehtien ja kuvataiteilija Mari Rantasen yhteistyönä. Aseman lippuhalli sijaitsee ostoskeskuksen alakerrassa, jonne saa- daan luonnonvaloa kaksikerroksisen liukuporrastilan kautta. Lippuhallin seinät on verhottu pystysuuntaisella säleiköllä, joka paljastaa Mari Ranta- sen suunnittelemia värejä katselukulman mukaan. Voimakkaiden väripin- tojen vastapainoksi aseman ilme on teollisen pelkistetty. Lattiat ja osa sei- nistä ovat luonnonväristä betonia. Niitä täydentävät pinnat ovat väreiltään neutraaleja, valkoista ja harmaan eri sävyjä. Seinissä on käytetty puhdas- valubetonin lisäksi mikrosementtiä ja hopeanharmaata metallia. Alakatot ovat valkoista akustorappausta ja metallinharmaata alumiinisälettä. Matkustajan reitti alas laiturihalliin on suunniteltu ilmeeltään vaihtele- vaksi tilasarjaksi. Reitin välitasolle on jätetty näkyviin alue louhittua kallio­ pintaa muistuttamaan siitä, että Länsimetron päärakennusmateriaali on suomalainen peruskallio. Laiturihallin sivuseinät muodostavat hyvin suuren kaksiosaisen tai- deteoksen, jonka voimakkaat värit paljastuvat vähitellen betoniseinien aukoista. Taideteos on samalla laiturin seinäverhous, joka muodostuu maalatuista akustorei’itetyistä alumiinilevyistä. Se on laiturilla pääosassa valaistuna teatterimaisesti trusseihin kiinnitetyillä valonheittimillä. Mari Rantanen kuvailee teostaan seuraavasti: ”Minulle on ollut tärkeää luoda taideteos, joka tuo valoa ja lämpöä asemalaiturin ikkunattomaan tilaan ja joka yllättää matkustajat energisyy- dellä, kun he astuvat maan alle.” ”Halusin, että ensivaikutelma on selkeä kokonaisuus, jossa taideteos toimii itsenäisenä osana arkkitehtuurin luomaa tilaa ja toisaalta auttaa matkustajia orientoitumaan. Tästä syystä asemalaiturin molemmat puolet saivat oman väriskaalansa: Matinkylään päin mentäessä vihreän sävyisen ja Helsinkiin päin mentäessä punasävyisen värimaailman.” ”Aseman ja paikan nimi toimivat minulle työn lähtökohtana: teos levit- täytyy metroasemalle kuin suomalainen kesäniitty maitohorsman punana ja ruohon vihreytenä. Pidän tärkeänä, että työ liittyy yhtä lailla aseman arkkitehtuuriin kuin paikkaan, jossa se sijaitsee.” 22 prointerior   5  /  17