prointerior 5/2017 - Page 11

Eri metallimateriaaleja voidaan hyödyntää monin tavoin julkisivurakentamisessa ja muussa arkkitehtuurissa. Nykyään varsinkin julkitila- ja liikerakentamisessa käytetään paljon metalliverhouksia. Monet metallit ovat kestäviä, helposti työstettäviä ja visuaalisesti tyylikkäitä, joten ne soveltuvat erinomaisesti myös rakennusten sisäarkkitehtuuriin. HILJATTAIN VALMISTUNEEN Länsimetron asemien rakentami­ sessa käytettiin paljon metallirakenteita. ”Vaikkapa Otaniemen metroasemalla on paljon rei’itettyjä metalli­ kasetteja, jotka on valmistettu säänkestävästä corten-teräksestä”, kertoo Otaniemen metroaseman pääsuunnittelija, arkkitehti Juho Grönholm Arkkitehtitoimisto ALA:sta. Corten-teräs on kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seos­ tettu teräslaatu. Sen pinnalle muodostuu ulkoilmassa tiivis oksidiker­ ros, joka estää korroosion jatkumisen syvemmälle rakenteeseen. Pinnan oksidi­kerros antaa corten-teräkselle ikään kuin ruosteisen värin. ”Teräksen patina ja värisävy viittaavat Otaniemen alueen punatiilisiin rakennuksiin”, selittää Grönholm. Länsimetron eri asemilla on erityyppisiä esimerkkejä metalliarkkiteh­ tuurista. Muun muassa Urheilupuiston asemalle Espoossa on asennettu vinoneliön muotoisia kuparilevyjä maanpäällisen asemarakennuksen julki­ sivuihin. Moderneja rakenteita ”Metalli on modernin ajan tuote, jota arkkitehtuurissa on käytetty siinä missä muitakin materiaaleja. Metallirakenteet kestävät hyvin säänvaihte­ luita ja ovat nopeita asentaa”, Grönholm toteaa. Arkkitehtitoimisto ALA suunnitteli Norjan Kristiansandiin teatteri- ja konserttitalo Kildenin, joka otettiin käyttöön syyskuussa 2011. ”Rakennuksesta haluttiin tehdä visuaalisesti hyvä ja voimakasilmei­ nen. Talon kolme seinää on päällystetty mustalla alumiinilla, mutta neljäs seinä on tammea.” Rakennuksen suuren yhtenäisen tilan vaatimat pitkät jännevälit rat­ kaistiin teräksisten ristikkorakenteiden avulla. Sittemmin Kilden voitti Suo­ messa Vuoden Teräsrakenne -palkinnon. ”Julkiset rakennukset ylipäätään ovat hyviä kohteita metallirakenta­ miselle, samoin kuin liikerakennukset. Toki metalliverhous sopisi asuin­ taloihinkin, mutta kaupunkien kaavamääräykset voivat olla esteenä”, Grönholm arvioi. ”Teräksen ja alumiinin lisäksi julkitilarakentamisessa käytetään esi­ merkiksi kuparia. Monesti kupari on kattojen materiaalina, ja sama materiaali voi jatkua myös seinille.” n ” Teräksen ja alumiinin lisäksi julkitilarakentamisessa käytetään esimerkiksi kuparia. Kuparia moneen käyttöön Kuparimateriaaleja valmistavan Aurubis Finland Oy:n Building and Construction Architectural -liiketoiminnasta vastaava Ari Lammikko muistuttaa, että kupari on pitkäikäinen ja sääolosuhteita hyvin kestävä materiaali. ”Lisäksi kupari on tyylikäs vaihtoehto. Se sopii erinomaisesti vaikkapa meren äärellä sijaitseviin rakennuskohteisiin, niin ulkonäkönsä kuin kestä­ vyytensä takia”, Lammikko pohtii. ”Seinä- ja kattopintojen ohella kuparia asennetaan usein rakennusten sisälle, esimerkiksi eteistiloihin ja alakattoihin. Kupari on täysin kierrätet­ tävä materiaali, joka ei juuri vaadi huoltoakaan.” Helsingin uudessa Diakonia-ammattikorkeakoulun rakennuksessa kuparimateriaaleja on julkisivujen lisäksi myös muun muassa sisäpor­ taikoissa. ”Kupari on toisaalta antimikrobinen materiaali, joten vähintään 60-pro­ senttisia kupariseoksia käytetään muun muassa sairaaloiden ja koulujen ovenkahvoissa ja muissa pintamateriaaleissa. Joissakin sairaaloissa on jopa kuparivalmisteisia suihkutilojen lattiaviemärikansia.” ” Metalli- ja teräsmateriaalit tekevät monipuoliset julkisivurakenneratkaisut mahdollisiksi. Metallijulkisivuilla on pitkä historia Ari Lammikko huomauttaa, että metallijulkisivut yleensäkin ovat merkit­ tävä osa suomalaista rakentamiskulttuuria. ”Perinteisesti metallia on käytetty rajallisesti kuorirakenteissa, lähinnä katoissa ja julkisivulistoituksissa sekä koristedetaljeissa.” Aluksi käytetyt metallit olivat helposti muokattavia kupariseoksia, sinkkiä sekä lyijyä. Teräs-lasirakenteiden yleistyminen kuorirakentami­ sessa alkoi 1800–1900-lukujen vaihteessa. ”Sen jälkeen 1940-luvulla metalliverhoukset toteutettiin lähinnä kupa­ rimetalleilla. Alumiini tuli kuvaan seuraavalla vuosikymmenellä, ensin ver­ houksissa ja sitten lasi-alumiinirakenteissa”, Lammikko selostaa. Muun muassa teräksen käyttö yleistyi merkittävästi 1960- ja 1970-luvuilla julkisivurakentamisessa Suomessa. ”Pinnoitettu, maalattu teräsohutlevy nousi 1980- ja 1990-lukujen joh­ tavaksi materiaaliksi. Silloin alumiini, säänkestävä corten-teräs ja ruostu­ maton teräs tukivat metallijulkisivurakentamisen uusia suuntauksia.” Lammikon mukaan 2000-luvun alun tyypillinen piirre on ollut lasi- ja metallirakenteiden suosio erityisesti toimitilarakentamisessa. ”Samalla perinteiset materiaalit ovat palaamassa takaisin julkisivura­ kentamiseen: kupari- ja sinkkiverhousten osuus on lisääntynyt.” ”Metalli- ja teräsmateriaalit tekevät monipuolise BVƶ6gW&VW&L*Ц7WBFƗ667WVGFVƖƦfFVFFVV*ЧFV:G&W7FV֖V7VFVVWg:B֗GFF&VFV :L:G7L:L:FGV6WGV6FW7L:Gl:GB( ФWFƖVƶ6gWfW&V676:GFWL:L:FWVV76VWg:B6WGFVVƖ:G&W7FV֜:B76f6GFWg:BWFƗfW&*Ч&VFVF6V:BVfGGVWg:B( :FFVf֗7GV6W76F'fFFfƗ6W7F&fF<:G&:G2FgWGW6VF( ֖W'Fऌ:FVV6GFFF6VF6W:BVƶ6g\*Ц6VF( ԦFWfVWGW7FVFV涖F'fFGFVƶ6gWB6FGV\*Чf7WVFW76FVL:BV( ^((p(&FW&"