TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
SYNTYI HIRSIÄ MALLINTAMALLA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
KUVAT: RAIMO AHONEN
BIM (Building Information Model) etsii uusia uria. Hyvä esimerkki tästä on
Pudasjärven hirsikampus, joka on maailman suurin hirsikampus ja tiettävästi
ensimmäinen täydellä tietomallikaavalla toteutettu puurakentamiskohde Suomessa.
KESÄKUUSSA HIRSIKAMPUS nappasi voiton Tekla BIM Awards
2016 yleisöäänestyksessä ja sai kilpailuraadin kunniamaininnan tietomallinnuksen erityispiirteiden ansiosta. Lemminkäisen rakentaman kohteen
hirsirakenteet oli mallinnettu ja niitä oli käytetty hankkeen tuotantovaiheessa hyväksi oivaltavalla tavalla. Lisäksi kohteessa käytettiin tietomallia
tehokkaasti mm. kattoristikoiden ja CLT-rakenteiden tuotannossa. Mallia
hyödynnettiin rakentamisessa päivittäin.
Swecon rakennesuunnittelija Harri Moilanen toimi projektipäällikkönä
hankkeessa. Sweco oli mukana hankkeen rakennesuunnittelussa sekä
sähkösuunnittelussa.
”Kaikkiaan meillä oli 10 ihmistä mallintamassa koulua”, kertoo Moilanen.
Keskusteleva malli
Harri Moilasen mukaan projektissa tuotiin BIM-osaamista poikkeuksellisen vahvasti julkisen puolen puurakentamiseen:
”Tässä on mallinnus viety sellaiselle tasolle, jota ei ole ennen nähty
tämänkaltaisissa projekteissa Suomessa.”
Puurakenteiden toteutettavuus oli merkittävässä osassa valintoja tehtäessä ilman että toiminnallisuudesta tai arkkitehtuurista on tarvinnut tinkiä. Hirsi on myös poikkeuksellinen runkomateriaali näin isossa julkisessa
hankkeessa, ja edellytti tarkkaa valmistautumista mm. liittymärakenteiden
ja asennusten osalta.
”Pudasjärvellä käytetyssä mallissa korostui tietty ’keskustelevuus’,
joka oli viety poikkeuksellisen pitkälle”, lisää Moilanen.
Virheitä minimoiden
Tietomallinnuksen mahdollisuuksia on hyödynnetty erityisesti puurakentamisen suunnittelussa ja tiedon siirrossa puuosatuotantoon ennen10 prointerior 5 / 16
näkemättömässä laajuudessa. Tietomallinnus on mm. mahdollistanut suunnitteluratkaisujen toistamisen vaihtelevissa tilanteissa hyvällä
onnistumisprosentilla. Tietomallinnuksen avulla laaditut tarkat sähköiset lähtötiedot tuotantosuunnittelua varten ovat mahdollistaneet virheettömän ja sujuvan ketjun tiukassa toimitusaikataulussa.
”Tietomallin hyödyntäminen uudella toimintatavalla ja täydellä tietomallikaavalla varmisti tietoketjun sujuvuuden ja portaattomuuden sekä
mahdollisti näin hankkeen onnistumisen”, kertoo Harri Moilanen.
Ei yhdestä muotista
Elokuussa 2016 Pudasjärven lukio ja yhtenäiskoulu aloittivat toimintansa uudessa koulukeskuksessa. Maailman suurin hirsikoulu tarjoaa
modernin oppimisympäristön, jossa on hyvät puitteet opiskeluun ja
yhteistoimintaan. Tilat on suunniteltu turvallisiksi, terveellisiksi, viihtyisiksi ja moneen käyttöön muuntuviksi. Jo suunnitteluvaiheesta lähtien
rakennuksessa oli lähdetty hakemaan tiloja, jotka olisivat mahdollisimman avoimia ja tukisivat myös eri oppiaineiden ja ryhmien yhteistoimintaa.
Koulukeskuksen suunnittelu oli kiivastahtinen prosessi, jossa
tavoitteena oli toteuttaa noin 9 500 kerrosneliömetrin hirsirakenteinen
koulukampus vastaamaan 2020-luvun oppimisympäristövaatimuksia.
Rakennushankkeen suunnittelu käynnistyi syksyllä 2012 ennen kaavaprosessin aloittamista.
Hirsikampuksen toteutuksessa päätettiin käyttää elinkaarimallia.
Moilasen mukaan elinkaarihankkeissa tavataan aina käyttää mallinnusta, mutta nyt siihen tuli lisämauste valitun materiaalin myötä:
”Asiakas halusi tehdä hirrestä, jota ei oltu aikaisemmin mallinnettu
tässä laajuudessa. Meidän piti luoda hirsimallintamiseen toimiva ketju,
jossa hyvä laatu varmistetaan joka askeleella. Tässä onnistuttiin mie-