prointerior 5/2016 - Page 24

VERTIKAALISESTI VAHVA NORJALAISEN LIIKEMIEHEN JA SUOMALAISEN ARKKITEHDIN SITKEYS TOI JÄTKÄSAARELLE OMAN MAAMERKIN TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: KUVATOIMISTO KUVIO OY Jätkäsaareen tultaessa ei jää epäselväksi, että ilmaherruus on siirtynyt uudelle tulokkaalle. Clarion Hotel Helsingin kaksi korkeaa hotellitornia kirvoittavat sen vau!:n jota vastaavilta kohteilta aina odotetaan – mutta tavallaan merkittävämpää on se, miten kohteessa on yhdistetty uutta ja vanhaa. Lars Sonckin suunnittelema, vuonna 1935 valmistunut vanha makasiini on löytänyt projektin kautta uuden elämän. MUTTA EIPÄ mennä asioiden edelle. Arkkitehti Aki Davidsson ­Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:stä muistuttaa, että takana oli melkoisen pitkä tie, ennen kuin avajaiskuplivaa päästiin nauttimaan marraskuussa. 19 hotellia Ruotsiin ja Norjaan rakentanut norjalaissijoittaja Arthur Buchardt oli iskenyt silmänsä Helsinkiin jo 2007, mutta ensimmäinen yritys – sveitsiläisvoimin kehitetty rynnäkkö Katajanokalle – oli epäonnistunut. Helsingin kaupungin vinkki oli kokeilla maihinnousua vähän lännempää, Jätkäsaaresta. Pian soi Davidssonin puhelin. Toisessa päässä oli Buchardt, jolla oli aikaa kolme tuntia ennen lentoa takaisin Osloon – ja halua keskustella hotelliprojektista. Miehet tapasivat ja yhteinen sävel löytyi yllättävänkin helposti. ”Arthur Buchardt sanoi, että hän ei hae mitenkään erityisesti juuri suomalaista arkkitehtiä tähän projektiin. Minä sanoin, että se on hyvä, 24 prointerior  5 / 16 koska en sellainen olekaan”, toteaa Davidsson, joka on saanut oppinsa Länsi-Berliinin yliopistosta ja Kalifornian Berkeleystä. Yksi ääni vajaa Davidsson – Tarkela Oy sommitteli upean, 33-kerroksisen tornihotellin, jolle tuli mittaa 113 metriä. Hanke kuitenkin kaatui kaupunginvaltuuston äänestyksessä, tiukimmalla mahdollisella erolla. ”Kuuluisat lukemat 43-42”, Davidsson naurahtaa. ”Se oli pysäyttävä hetki, koska ei voinut tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi – jatkuuko projekti jossain muodossa vai ei.” Eräänlaiseksi pelastusrenkaaksi muodostui asemakaava, joka mahdollisti 16-kerroksisen rakennuksen pystyttämisen tontille. Mutta ”puolet pois” -ohjeistus sisälsi omat haasteensa: 33-kerroksiseen torniin oli ladattu kosolti konferenssitilaa, joka ei enää mahtuisi mukaan matalam-