prointerior 5/2015 | Page 6

5/2015 Kuokkavieras SUOMALAINEN ARKKITEHTUURI kasvaa ja kehittyy suurten kaupunkien imussa. Kasvukeskukset toisaalta laajenevat, toisaalta luovat nahkaansa. Ihmiset tarvitsevat asuntoja, kouluja, sairaaloita – taantumasta huolimatta. Onkin esitetty arvioita, että arkkitehtuurille otollista saumaa tarjoaa taloudellisesti vähän haastavampi ajanjakso – kun budjetti on pieni, pitää tarkkaan harkita mitä tehdään ja miksi. Nousukauden huumassa taas nousee konttorikomplekseja, jotka eivät aina kestä aikaa. Kaupunkirakenteita muokataan nyt ottamalla entisiä satama- ja teollisuusalueita asuin- ja liikehuoneistokäyttöön. Helsingin kaupungilla on vahva ”ilmaherruus” tällä saralla, kun rannat rakennetaan uuteen uskoon. Esimerkiksi Kalasatamasta on lupa odottaa vaikuttavaa kokonaisuutta. Ilahduttavasti myös puurakentaminen elää uutta nousua. Tai oikeammin: puu on lyönyt itsensä niin voimalla läpi, että arkkitehtikilpailuja on ryhdytty jo räätälöimään puulle sopiviksi. Tämä taas voi herättää vastareaktion – ei kaikkea uutta ja ihmeellistä ole pakko puusta rakentaa, vaan konsepti määrätköön materiaalivalinnat myös jatkossa. On kuitenkin selvää, että maassa, jossa omakotitalot on tavattu tehdä puusta, on todella vähän puusta tehtyjä kerrostaloja. Tähän on pikku hiljaa tulossa muutos: eri puolille Suomea on kaavoitettu puukerrostaloja, jotka voivat olla jopa kahdeksankerroksisia.  Puukerrostalo nappasi myös tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandian. Säveltäjä Kaija Saariaho valitsi voittajaksi Puukuokka-asuinkerrostalon, joka valmistui Jyväskylän Kuokkalaan vuonna 2014. Näyttävän puukerrostalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Architecture Seinäjoelta. Pääsuunnittelija Anssi Lassilan mukaan tavoitteena Puukuokan suunnittelussa oli luoda ison mittakaavan puurakentamiselle tunnistettava muotokieli, jossa kodikkuus ja kokemuksellisuus yhdistyvät. Puukuokan muotokielessä puuta käytetään materiaalina sen parhaita ominaisuuksia korostaen. Finlandia-diktaattori Saariaho perusteli valintaansa toteamalla, että Puukuokka on kohde, jossa yhdistyvät puurakentaminen, kohtuuhintainen asuminen ja uusien tekniikoiden edistäminen. Saariahon mukaan Puukuokassa törmäytetään asiat, joita säveltäjä arvostaa sekä arkkitehtuurissa että elämässä. Voittajalle tunnusomaisia piirteitä ovat ihmisläheisyys sekä pyrkimys ekologisiin ratkaisuihin ja ihmisen elämänlaadun parantamiseen. Valinta oli kokonaisvaltainen ja aistiperäinen kokemus: Saariaho kertoo tunteneensa intiimin ilmapiirin taloon sisään astuessaan. ”Puukuokka oli rakennus, jossa kaikilla aisteillani parhaiten viihdyin”, hän toteaa. Samasta ilmiöstä on puhunut myös Aalto-yliopiston tuore puurakentamisen professori Gerhard Fink. Itävaltalaisen professorin mukaan aina kun astuu sisään tilaan, joka on kauttaaltaan puuta, hetkessä on jotain erityistä. Puulla on vahva aura, joka resonoi vahvasti ihmisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kanssa. Finkin mukaan Suomesta voisi tulevaisuudessa muovautua ”puurakentamisen suurvalta”, sillä lähtökohdat menestykselle ovat varsin hyvät. Puurenessanssin puolesta puhuu myös ilmastonmuutos, joka ohjaa rakentamista jatkuvasti ekoystävällisempään suuntaan. Esivalmistettujen elementtien ja parantuneiden prosessien ansiosta puurakentaminen on paljon nopeampaa ja edullisempaa kuin ennen. Pelkkä potentiaali ei kuitenkaan paljon auta, jos alan toimijat eivät tiedä tarpeeksi puusta. Teräksen ja betonin speksit löytyvät suunnittelijoilta jo selkäytimestä, mutta puu on pitkälti kääntämätön kortti. Puuähkyn vaaraa ei vielä ole. julkaisija PubliCo Oy Pälkän