Fleksiluokasta on moneen
Millaisia tulevaisuuden luokkahuoneet siis voisivat olla? Yksi esimerkki
uudenlaisesta luokkahuoneesta löytyy Martinkallion koulusta Espoosta.
Viime talvena 5A-luokan opettaja Jaana Hakkarainen halusi muuttaa
perinteisen luokkahuoneen paremmin omia opetusmenetelmiään tukevaksi. Näin syntyi Martelan suunnittelema ja toteuttama pulpetiton luokka,
jossa perinteiset vaikeasti liikuteltavat pulpetit ovat historiaa. Pulpetittomassa luokassa tosin on pintoja ja pöytiä, mutta ne ovat helposti siirreltävissä ja säädettävissä, mahdollistaen hyvinkin erilaisia käyttötapoja.
”Pulpetit lähtivät pois toukokuussa ja kokemukset sen jälkeen ovat
olleet erittäin hyviä”, kertoo Hakkarainen lokakuun lopulla.
Itse asiassa jo muutaman viikon jakso keväällä osoitti, että uudenlaiselle luokkahuoneelle todella on tilausta. Martinkallion pilottiluokka perustuu Martelan Inspiring School -konseptiin, joka tarkoittaa nimensä mukaisesti inspiroivia ja käyttäjälähtöisiä oppimisympäristöjä.
Vapautta ja vastuuta, kiitos!
Hakkaraisen mukaan pulpetiton luokka antaa lapsille vapautta ja vastuuta
omasta tekemisestä, kun kukin voi valita itselleen mieluisan työskentelypaikan ja -asennon. Uudenlainen ympäristö on myös lisännyt työrauhaa ja
saanut oppilaat viihtymään luokkahuoneessa.
Aikaisemmin nimittäin käytävällä työskentely oli suosittua, mutta
uuden kalustuksen myötä kaikki oppilaat haluavat työskennellä luokkahuoneessa. Oppilaat kokevat mahdollisuuden vaikuttaa työskentelytapoihin voimauttavana ja motivoivana – jolloin myös erilaiset häiriöt vähenevät.
Hakkarainen on valmis suosittelemaan pulpetitonta luokkaa kollegoilleen, mutta myöntää että kaikkien kohdalla konsepti ei välttämättä toimi –
esimerkiksi vähän vilkkaammilla oppilailla voi olla vaikeuksia.
KUVA: TOM APPELROTH
johtoasemansa koulutuksessa ja esittää ratkaisuja. Se antaisi myös suomalaisille yrityksille huomattavan selkänojan koulutusvientiin”, Sundquist
kuittaa. Tämän johdosta Tekesinkin on täytynyt palata kotipesään katsomaan, josko oppimisbisnes saadaan siivilleen.
”Muutos tapahtuu hitaasti, mutta koko ajan mennään eteenpäin.
Uusia asioita kannattaa kokeilla rohkeasti”, hän uskoo.
Aina ei kuitenkaan ole rahanpuutteen takia mahdollista, että veturina
toimivat peruskoulut, vaan Hakkarainen näkee, että vähän vanhemmille
oppilaille voidaan suunnitella vielä räätälöidympiä kokonaisuuksia:
”Yliopistoissa ja ammatillisen opetuksen piirissä voisi olla enemmän
kokeiluja.” n
Askel kerrallaan
Jaana Hakkaraisen mukaan iso muutos on muokkaamassa luokkahuoneita väistämättömällä tavalla ja 6A-luokallakin on käytössä esimerkiksi
digipuolta edustava smartboard.
KUVA: TOM APPELROTH
5 / 15
prointerior 9