prointerior 5/2014 | Page 46

oma, selkeä värinsä, ovat ryhmätilat vaaleita ja valoisia. Lattia on vaalea, seinät ja kiintokalustus valkoisia ja tiloissa on hyvä valaistus. Lasten mittakaava on huomioitu myös ryhmähuoneiden pesukalusteissa. Lapsille on oma, matala pesupääty, mihin mahtuu useampi lapsi kerrallaan pesemään käsiä tai asioimaan altaalla. Claudia Auer Auer & Sandåsilta avaa taustaa. ”Itse ryhmätilat ovat leikin ja levon paikkoja, jotka on pyritty pitämään valkoisina ryhmävärin lisäksi. Täällä on haluttu antaa tilaa lasten omille teoksille. Arkkitehtuuri luo harmoniset puitteet ja antaa tilaa talon toiminnalle ja lasten omalle tekemiselle.” Kun lepohuoneiden sängyt ja patjat ovat kaapeissaan, käytetään lepohuoneita sekä ryhmässä oleskeluun että lasten omina leikkitiloina. Suunnittelijan ajatus veistoksellisesta katosta, joka on läsnä joka paikassa, toteutuu molemmissa kerroksissa. Yläkerrassa alakaton puurimoitus ja alakerrassa alakaton akustoivalla levytyksellä ja loistevalaisimilla toteutettu raita-aihe vahvistavat ajatusta ”olemme kaikki tämän saman katon alla.” Maantasokerroksessa sijaitseva, ruokailuun tarkoitettu Tupa on vaikuttavan yksinkertainen. Paljaat betoniseinät rajaavat suojaisan ruokailutilan, mistä avautuu suuri ikkuna suoraan pihalle. Pyöreiden pöytien muodot toistuvat Tuvan valaisimissa, ja julkisivusta sisälle tuotu oranssi väri hehkuu syvennykseen upotetusta keittiöstä. Rakennuksessa puun käyttö on ollut passiivitalorakentamisen vuoksi keskeistä. Suunnitelmissa on alusta asti ollut isot lasiseinät ja ikkunat. ”Standardi-ikkunoilla ei päästä passiivitalojen U-arvoihin, mutta puukarmeille voi määritellä toteutettavissa olevan U-arvon, ja ne voidaan toteuttaa puusepäntyönä. Lasilla on hyvä U-arvo, ja siksi passiivitalon ei tarvitse olla pieniikkunainen”, selventää Claudia Auer. Sekä Claudia Auer että Jaana Hellinen Espoon kaupungilta pohtivat suhdetta suomalaisiin passiivirakentamisen standardeihin, jotka ovat selvästi vielä keskeneräisiä. ”Passiivitalossa on parempi katsoa kokonaisuutta, kuin yksittäisen rakennusosan optimaalisia arvoja. Muutoin tällä vielä vähän kilpailulla kentällä voi joutua maksamaan kovan hinnan kokonaisuudesta”, toteaa Jaana Hellinen. Päiväkodin johtaja Liisa Parrila tiivistää rakennuksen: ”Valo, puu, betoni, värit, avaruus. Siitä tämä talo on tehty. Lapset nauttivat tilasta, valosta ja maisemista aivan kuten aikuisetkin.” 44 prointerior 5 / 14