prointerior 5/2014 - Page 12

Suosimalla loft-asuntojen ” kehittämistä tuetaan kaupungin rakennuskannan kerroksellisuuden säilymistä. PERINTEISESTI LOFT-ASUMISELLA tarkoitetaan vanhojen teollisuustilojen muokkaamista asumiskäyttöön. Loftista puhuttaessa viitataan yleensä rakennuksen katon harjan sisäpuoliseen, huoneistojen yläpuoliseen tilaan, johon voidaan laajentaa asuintiloja – jolloin kyseessä on tavallaan parvi tai ullakko. Vanhojen rakennusten saneeraaminen nykyisiä rakennusalan vaatimuksia ja yleistä asumistasoa vastaavaksi kiinteistöksi vaatii tietenkin rahaa – sekä hikeä ja hoksottimia. Krooninen tonttipula ja yksilöllisyyden korostuminen toimivat kuitenkin draivereina loft-markkinassa tällä hetkellä. Vakavasti otettava vaihtoehto Rikhard Manninen kurkisti loft-asumisen tulevaisuuteen jo vuonna 2008 kirjoittaessaan ’Loft-asumisen edellytykset Helsingissä’ -raportin. Tuolloin Manninen kirjoitti, että loft-asuminen on syytä huomioida vakavasti otettavana vaihtoehtona alueellisissa kehittämissuunnitelmissa tai maankäyttöperiaatteissa. Hänen mukaansa ”tunnustelevia” projekteja tulisi tukea, koska tätä kautta saadaan kokemuksia loft-asuntojen käyttökelpoisuudesta ja hyödyistä sekä haitoista vastaisen kehityksen varalle. Yksi Mannisen selonteon pääteeseistä oli, että etenkin muutoksessa olevien keskeisempien teollisuusalueiden toiminnallinen monipuolistaminen puoltaa loft-asuntojen rakentamista. Suosimalla loft-asuntojen kehittämistä tuetaan kaupunkikulttuuria ja kaupungin rakennuskannan kerroksellisuuden säilymistä. Työpaikatko vaarassa? Mitä mieltä Manninen on loftin elinkelpoisuudesta kuusi vuotta myöhemmin? Tällä hetkellä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikkönä toimiva Manninen kertoo, että ilosanomaa lofteista ei aikoinaan otettu erityisen hyvin vastaan. ”Kun esittelin tutkimukseni havaintoja, suhtautuminen oli aika nihkeää. Silloin ajateltiin, että jos teollisuusalueita aletaan muuttamaan asunnoiksi, samalla häviävät kaikki työpaikat”, kuvailee Manninen tilannetta. Manninen oli raportissaan argumentoinut, että asunnoista saatava tuotto on Helsingissä monin paikoin parempi kuin toimitiloista saatava – mutta kauhukuva näivettyvästä elinkeinoelämästä käänsi ihmisten mielet loft-kriittisiksi. ”Tuolloin mietin, että antaa sitten olla”, Manninen naurahtaa nyt. Hitaasti mutta varmasti Kokonaan ei kuitenkaan loft-haaveista ole luovuttu. Kun Manninen esitteli raportissaan neljä potentiaalista muutosaluetta – Vattuniemi, Pitäjänmäki, Herttoniemi ja Vallila – näistä ainakin Pitäjänmäellä on saatu toteutettua loft-hankkeita. Myös esimerkiksi Lauttasaaressa on loftia viety eteenpäin useamman projektin voimin. ”Ja sitten kantakaupungissa on koko ajan erilaisia hankkeita meneil10 prointerior 5 / 14 lään, nyt viimeksi huomasin Lönnrotinkadulla olevan loft-henkisen projektin”, Manninen toteaa. Manninen tosin myöntää, että Helsinki kaupunkina ei sinänsä tarjoa loftille valtavan paljon mahdollisuuksia. ”Maailmalla loft-asuminen on suositumpaa, mutta Helsingissä projektit ovat lähtökohdiltaan vähän erilaisia.” Provinssi-loft ja katastrofi-loft Itse asiassa muualla Suomessa voi olla otollisempia apajia – ainakin Turusta ja Tampereelta löytyy upeita vanhoja teollisia miljöitä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia moneen, Manninen pohtii. Markkinamiesten kieleen loft-sana o