Suosimalla loft-asuntojen
”
kehittämistä tuetaan
kaupungin rakennuskannan
kerroksellisuuden säilymistä.
PERINTEISESTI LOFT-ASUMISELLA tarkoitetaan vanhojen teollisuustilojen muokkaamista asumiskäyttöön.
Loftista puhuttaessa viitataan yleensä rakennuksen katon harjan
sisäpuoliseen, huoneistojen yläpuoliseen tilaan, johon voidaan laajentaa
asuintiloja – jolloin kyseessä on tavallaan parvi tai ullakko.
Vanhojen rakennusten saneeraaminen nykyisiä rakennusalan vaatimuksia ja yleistä asumistasoa vastaavaksi kiinteistöksi vaatii tietenkin
rahaa – sekä hikeä ja hoksottimia. Krooninen tonttipula ja yksilöllisyyden
korostuminen toimivat kuitenkin draivereina loft-markkinassa tällä hetkellä.
Vakavasti otettava vaihtoehto
Rikhard Manninen kurkisti loft-asumisen tulevaisuuteen jo vuonna 2008
kirjoittaessaan ’Loft-asumisen edellytykset Helsingissä’ -raportin. Tuolloin
Manninen kirjoitti, että loft-asuminen on syytä huomioida vakavasti otettavana vaihtoehtona alueellisissa kehittämissuunnitelmissa tai maankäyttöperiaatteissa. Hänen mukaansa ”tunnustelevia” projekteja tulisi tukea,
koska tätä kautta saadaan kokemuksia loft-asuntojen käyttökelpoisuudesta ja hyödyistä sekä haitoista vastaisen kehityksen varalle.
Yksi Mannisen selonteon pääteeseistä oli, että etenkin muutoksessa
olevien keskeisempien teollisuusalueiden toiminnallinen monipuolistaminen puoltaa loft-asuntojen rakentamista. Suosimalla loft-asuntojen kehittämistä tuetaan kaupunkikulttuuria ja kaupungin rakennuskannan kerroksellisuuden säilymistä.
Työpaikatko vaarassa?
Mitä mieltä Manninen on loftin elinkelpoisuudesta kuusi vuotta myöhemmin? Tällä hetkellä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikkönä toimiva Manninen kertoo, että ilosanomaa lofteista ei aikoinaan
otettu erityisen hyvin vastaan.
”Kun esittelin tutkimukseni havaintoja, suhtautuminen oli aika nihkeää. Silloin ajateltiin, että jos teollisuusalueita aletaan muuttamaan asunnoiksi, samalla häviävät kaikki työpaikat”, kuvailee Manninen tilannetta.
Manninen oli raportissaan argumentoinut, että asunnoista saatava
tuotto on Helsingissä monin paikoin parempi kuin toimitiloista saatava –
mutta kauhukuva näivettyvästä elinkeinoelämästä käänsi ihmisten mielet
loft-kriittisiksi.
”Tuolloin mietin, että antaa sitten olla”, Manninen naurahtaa nyt.
Hitaasti mutta varmasti
Kokonaan ei kuitenkaan loft-haaveista ole luovuttu. Kun Manninen esitteli
raportissaan neljä potentiaalista muutosaluetta – Vattuniemi, Pitäjänmäki,
Herttoniemi ja Vallila – näistä ainakin Pitäjänmäellä on saatu toteutettua
loft-hankkeita. Myös esimerkiksi Lauttasaaressa on loftia viety eteenpäin
useamman projektin voimin.
”Ja sitten kantakaupungissa on koko ajan erilaisia hankkeita meneil10 prointerior 5 / 14
lään, nyt viimeksi huomasin Lönnrotinkadulla olevan loft-henkisen projektin”, Manninen toteaa.
Manninen tosin myöntää, että Helsinki kaupunkina ei sinänsä tarjoa
loftille valtavan paljon mahdollisuuksia.
”Maailmalla loft-asuminen on suositumpaa, mutta Helsingissä projektit ovat lähtökohdiltaan vähän erilaisia.”
Provinssi-loft ja katastrofi-loft
Itse asiassa muualla Suomessa voi olla otollisempia apajia – ainakin
Turusta ja Tampereelta löytyy upeita vanhoja teollisia miljöitä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia moneen, Manninen pohtii.
Markkinamiesten kieleen loft-sana o