prointerior 5/2014 - Page 17

Sisustusarkkitehdit SIO ry MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA VIIHTYISÄN? Tuoko taide julkisella paikalla lisäarvoa tietylle alueelle? Vastaukseksi nousee hyvä palvelumuotoilu, joka mahdollistaa, innostaa ja patistaa osallistumaan. Nyt puhutaan palvelumuotoilusta osana kaupunkien kehittämistä, jolloin taiteilijat ja muotoilijat ideoivat julkisia taideteoksia, joiden ideat ammentavat alueen historiasta ja luonnosta. Luovan alan tekijät, taiteilijat ja muotoilijat, pystyvät murtamaan olemassa olevia stereotypioita ja luomaan uusia ideoita. Suomalaista kaupunkirakentamista moititaan usein turhan samankaltaiseksi. Vastaiskuna tähän voidaan rakennettua ympäristöä tehdä kiinnostavaksi muotoilun ja taiteen avulla esimerkiksi tuomalla näkyville tietoa alueen historiasta tai ympäröivästä luonnosta. Tilassa liikkuva ihminen kokee kaikilla aisteillaan; me kuuntelemme, haistelemme, tunnemme ja katselemme. Julkisessa tilassa teemme tietoisesti ja tiedostamatta reittivalintoja päästäksemme perille. Joskus tavoitteena on vain harhailu kauniissa paikassa. Tällöin omaksumamme tieto on luonteeltaan erilaista. Nurkan takana näkyvä kiinnostava yksityiskohta voikin muuttaa reititystämme. Ihmisen kokoinen taide luo betoniarkkitehtuurin rinnalla yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tekee paikoista merkityksellisiä. Taide ja muotoilu voivat olla sisäänrakennettuina osana hyvää ympäristöä (embedded art). Miten saada erilaiset ihmisryhmät tuntemaan olonsa kotoisaksi kaupunkimiljöössä? Tärkeänä tekijänä näen ihmisen mittakaavan huomioonottamisen. Inhimillisyys, johon mahtuvat yksityiskohdat ja tarinat, tuo kaupunkirakentamista lähemmäs ihmistä. Kaupunkimiljöön kokonaisvaltaisessa suunnittelussa otetaan mukaan olemassa oleva monialainen tieto, unohtamatta tunnetasoa. Visuaalinen tieto Miten visuaalista tietoa käsitellään ja tuotetaan osaksi hyvää ympäristöä? Palvelumuotoilu on keskeinen lähestymistapa, jossa korostuvat palvelumuotoilija Satu Miettisen mukaan sosiaaliset taidot, empatia käyttäjiä kohtaan, luovuus ja visuaalinen ajattelu. Professori Tuuli Mattelmäki on kirjoittanut co-designin käsitteestä, jolloin asioita suunnitellaan yhdessä muotoilijoiden kanssa. Avainkäsitteitä uudenlaisen visuaalisen tiedon tuottamiseen ovat aktiiviset työryhmät, osallistaminen, yhteisöllisyys ja asukastoiminta. Tämänlainen ajattelumalli soveltuu hyvin myös kaupunkimuotoiluun, jossa erilaiset intressiryhmät rakentavat yhteistä visuaalista miljöötä. Palvelumuotoilun keinoin kaupunkikeskustoja voidaan kehittää yhdessä suunnittelemalla. Tällöin pyritään eroon myös vanhakantaisesta sankaritaiteilija-ajattelusta. Monissa Suomen kaupunkikeskustoissa ollaan pulass