prointerior 4/2013 - Page 13

”Suomalainen design kuolee koko ajan, mutta yksittäiset toimijat tuovat sen uudelleen pintaan”, Rehn kuvailee. Hänen hatunnostonsa kohdistuu juuri näihin uuden designin tekijöihin, eikä niinkään mausoleumien pölyjenpyyhkijöihin. ”Suomalainen muotoilu ansaitsee kunnioitusta, mutta keskustelua vaivaa tietty laiskanpulskeus ja omien kansallisten saavutusten ihailu.” Musta hevonen olikin harmaa Nykyisessä tilanteessa on vaarana, että muut menevät ohi oikealta ja vasemmalta: moni muukin maa haluaisi mieluusti ratsastaa design-hevosella pankkiin. Rehn onkin viimeaikoina miettinyt ”harmaan designin” mahdollisuuksia. Suomen rankka demografinen muutos tuo väistämättä tullessaan senioritalouden, johon design istuu olennaisena osana. Where next is now! Heimtextilissä huippulaadukkaat sisustustekstiilit esittäytyvät täyttääkseen arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden tarpeet. Maailman suurin sisustustekstiilien ja designin tapahtuma on myös sisustamisen ammattilaisten korkeatasoinen vuorovaikutusareena. Sen, mitä etsit projektiisi, löydät täältä!. ”Meillä kaikki tehdään normihenkilön mukaan, joka on keski-ikäinen, -painoinen, -pituinen ja -luokkainen. Kun senioreita tulee koko ajan lisää, tämä kuvio menee uusiksi. Ei ole olemassa standardivanhusta”, Rehn napauttaa. Vanhuustalouden airuena Rehn onkin puhunut paljon senioridiver- Lisätietoja ja messuliput ennakkoon osoitteesta info@finland.messefrankfurt.com puh. 040 544 5577 siteetistä, joka tarvitsee monenmoista palvelua ja tavaraa – mutta samasta muotista ne eivät voi olla. ”Nyt on tilaa ja tilausta uudenlaiselle räätälöitävyydelle.” Senegalin skene Hollmén Reuter Sandman Arkkitehdit Oy on yksi esimerkki toimijasta, joka tähtää kestävään arkkitehtuuriin, jonka takana on sydäntä ja ajatusta. Toimisto haluaa kaikissa töissään kunnioittaa paikallista kulttuuria, materiaaleja ja rakennusperintöä ja arkkitehtikolmikon tunnetuin työ on kansainvälistä huomiota saanut ja palkittu Naistenkeskus Senegalissa (2001). 8. – 11. 1. 2014 Arkkitehti Saija Hollmén kertoo, että toimiston osakkaat olivat vielä opiskelijoita ”hypätessään syvään päähän” ja aloittaessaan Naistenkeskuksen. ”Naistenkeskuksen valmistuttua erilaisia luentokutsuja sateli ja tutustuimme vastaaviin muihinkin projekteihin”, Hollmén muistelee. Samalla huomattiin, että silloinkin kun hyvää tahtoa riittää, rahoitus on edelleen kivenä kengässä. Vastaus oli voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö. Arkkitehtikolmikko laittoi pystyyn Ukumbi-nimisen kansalaisjärjestön vuonna 2007. ”Ukumbin tavoitteena on tuottaa kestävää ja paikkaan sopivaa arkkitehtuuria kehitysmaihin. Haluamme parantaa vaikeissa olosuhteissa asuvien ihmisten omanarvontuntoa ja yhteisöllisyyttä laadukkaan rakennetun ympäristön avulla”, Hollmén linjaa. Rahoitusta on saatu ulkoasiainministeriön määrärahojen kautta. Osallista osapuolet Hollménin mukaan esimerkiksi afrikkalaisilla yhteisöillä ei ole varaa osallistua infrastruktuuriprojekteihin, mutta osallistavan suunnittelun periaatteesta ei silti voida tinkiä: ”Onnistuneessa projektissa luodaan henkisen omistajuuden ilmapiiri.” Samalla kukin hanke täytyy sitoa omaan sosiaaliseen kontek