prointerior 3+4/2018 - Page 11

” Oppimis­ ympäristössä valaistuksella on työskentelyyn, tunnelmaan ja vireystilaan liittyviä tarpeita. Suunnittelija Margit Sjöroos tunnetaan Stress free area -konseptista, joka loi aistiystävällisyys-käsitteen. Vuonna 2009 Sjöroos tiimeineen toteutti ensimmäisen luokkatilaversion Stress free -konseptista ja Stress free opettajahuone-versio pilotoitiin 2016. ”Tällä hetkellä olemme 15 koulussa mukana”, hän toteaa. Konseptin näkökulmasta laadukas ja energiatehokas valaistus liittyy aina laajemmin monialaisuuteen ja nimenomaan aistiystävälliseen suun- nitteluun. ”Valaistusta ei käsitellä yksinään, vaikka toki sillä on perusvaateet, kuten esimerkiksi lukemiseen sekä tarkkaan työskentelyyn sopiva valo- teho. Ydinkysymys meillä on, miten valaistuksella lasketaan, muiden rat- kaisujen rinnalla, negatiivisten ärsykkeiden määrää tilassa ja toisaalta miten tuetaan haluttua vireystilaa sekä toimintaa.” Valaistus nivoutuu Stress free -ajattelussa siten akustiikkaan, tilan väreihin, sommitteluun, muotokieleen, äänimaisemointiin ja käyttäjien yksityiskohtaisempiin piirteisiin. Sjöroos kertoo, että kun vuonna 2009 ryhdyttiin tekemään luokka- huonepilottia, valaistus meni isosti uusiksi. ”Luokkaan tuli ns. teknisen valaistuksen rinnalle näkökulmia sisustuksellisuudesta, vireystilasta sekä negatiivisen stressin alentamisesta aistiyhdistelmin”, Sjöroos kertoo. ”Demon eri tekijät pätevät edelleen tietyin päivityksin: valaistuksessa tehon, värilämpötilan, säädeltävyyden ja epäsuoruuden lisäksi luonnolli- sesti nykypäivänä katsotaan tuotannon hiilijalanjälkeä ja materiaalien kier- rätettävyyttä.” Sjöroosin mukaan on selvää, että oppimisympäristössä valaistuksella on työskentelyyn, tunnelmaan ja vireystilaan liittyviä tarpeita, joista pitää ottaa koppi. ”Nykyisin säädeltävyys on kehittyneempää kuin silloin 10 vuotta sitten”, hän arvioi. Sjöroos kuitenkin alleviivaa, että valaistusta ei voi miettiä erillään kokonaisvaltaisesta aistikokemuksesta. ”Valaistus on tietenkin merkittävä tekijä, koska epäonnistunut valaistus vääristää sisustuksen värejä, hanka- loittaa työskentelyä, alkaa ärsyttää joko liian kirkkaana, silmiin osuvana tai liian vähäisenä ja väärinsijoiteltuna. Huono valaistus tuottaa jopa päänsär- kyä ja voi hankalimmillaan estää koko oppimisprosessia.” n Markku Lang DaiDai Designista toteaa, että akustiikan ohella valaistus on se teema, johon kouluissa nyt pureudutaan toden teolla. Valaistuksella ja akustiikalla – tai paremminkin äänimaailman kokemisella – on tutkimus- ten mukaan selkeä syy-seuraus suhde. Nimittäin jos valaistus on tilassa huono, äänetkin koetaan herkemmin häiritsevinä. Lang muistuttaa, että valaistus on tämän vuoksi merkittävä työkalu opettajalle esimerkiksi häiriökäyttäytymisen ehkäisemisessä ja keskittymi- sen parantamisessa. ”Valaistuksella on iso rooli työrauhan säilyttämisessä ja esimerkiksi valon säädettävyys on parantanut, vaikka se ei aivan val- tavirtaa vielä kouluissa olekaan.” Valoa säätämällä lapsia voi vuoroin akti- voida, vuoroin rauhoittaa – ja lapset voivat jopa itse säätää ”omia asetuk- siaan”. ”LED-pohjaisia ratkaisuja tulee nyt kouluun enemmän ja enemmän ja ne ovat myös taloudellisesti järkeviä, koska tuotteiden elinkaari on niin pitkä.” Säästöjä voidaan saada myös liiketunnistimia käyttämällä, eli fiksut valaistusjärjestelmät eivät turhaan polta valoja, jos ketään ei ole paikalla. Tekemistä riittää kuitenkin yhä, sillä Lang arvelee, että kouluissa 500 luksia on aika tavallinen normi, kun työpisteellä pitäisi lukseja olla vähin- täänkin tuplamäärä etenkin silloin, kun luetaan tai piirretään. Langin mukaan oppimisen tilojen valaistussuunnittelu on yhä tär- keämpi osa koulun suunnittelua. Uusissa hankkeissa valaistusasiaa saa- tetaan käsitellä jo pedagogisessa suunnitelmassa ja hankkeen teknisessä suunnitteluohjeessa. Lang on ollut mukana tekemässä kouluihin erilaisia demoja, joissa valaistus on isossa osassa. ”Esimerkiksi näyttöjen heijastusvaikutusten saaminen hallintaan on kiinnostava juttu”, Lang toteaa, viitaten koulujen tietokoneisiin, tabletteihin ja muihin isoihin ja pieniin ruutuihin.      Lang tietää, että uudet ja hulppeat valaistussysteemit ovat yleensä uusien koulujen heiniä – valitettavasti vain harvaan vanhaan kouluun teh- dään innovatiivinen valaistusprojekti. ”Tuntuu, että vanhoissa kouluissa vain odotetaan, että rakennettaisiin jo se uusi koulu, jossa on sitten kaikki herkut.”  n ” Valaistus­ suunnittelu on yhä tärkeämpi osa koulun suunnittelua. 3–4  /  18  prointerior 11