prointerior 3+4/2017 - Page 49

Alun perin Espoonlahden kirkon suunnittelivat Timo ja Tuomo Suoma- lainen, jotka aikanaan olivat suunnitelleet myös Helsingin Temppeliaukion kirkon. Espoonlahden kirkon saneerauksen arkkitehtinä toimi Eija Teivas. Kirkon sisätiloissa kirkkosaliin asennettiin alkuperäistä vastaavia kupariverhouksia pilareihin ja ikkunanpieliin. Kirkkosalin seinissä on myös punaista graniittia sekä betonia. Kupari saa uusia sävyjä Espoonlahden kirkon julkisivuihin ja kattoon asennettiin kirkasta Nordic- kuparia. ”Samaa kuparityyppiä on käytetty muun muassa erilaisissa kuparikat- torakenteissa”, kertoo Aurubis Finland Oy:n myynti- ja projektipäällikkö Samu Niska. Julk isivuissa on hänen mukaansa yleisempää käyttää prosessoituja kuparituotteita. ”Nordic-rakenteista näkee selvästi, miten kupari elää ajan myötä. Se muuttuu lopulta kirkkaasta ruskeansävyiseksi. Aluksi kupari hieman hapettuu, minkä jälkeen siinä tulee esiin tumma ja mattamainen ruskea väri.” Lopullisessa muodossaan värisävy on noin viiden vuoden kuluttua asennuksesta. Säävaihtelut voivat jonkin verran vaikuttaa kuparin hapet- tumisen etenemiseen. ”Esimerkiksi Tampereen kuuluisan Metso-kirjaston julkisivuissa on täl- laista kuparilevyä. Siihen on jo muodostunut tumma kuparipinta. Tehdas- hapetuksessa kupariin tulee vielä tummempi sävy”, Niska selittää. Kupari soveltuu korjaushankkeisiin Samu Niska arvioi, että kupari materiaalina soveltuu arvorakennusten saneerauksiin erittäin hyvin. ”Kuparin suosio on kasvamassa julkisivumateriaalina uudishankkeis- sakin, ja korjaushankkeissa yleensä toimitaan saneerausta edeltävällä materiaalilla.” ”Uskon kuparin suosion kasvun johtuvan paljolti siitä, että kupari on persoonallinen ja kestävä materiaali. Lisäksi sillä on loputtomasti käyt- tömahdollisuuksia. Olen itse työskennellyt eri metallien kanssa 14-vuo­ tiaas­ta lähtien, ja edelleenkin opin uutta ja yllätyn lähes joka päivä. Etenkin moderni konekanta antaa huikeita mahdollisuuksia erilaisten rakenteiden toteuttamiseen”, Niska kehuu kuparin ominaisuuksia. Espoonlahden kirkosta puretut vanhat kuparirakenteet kierrätettiin. Projektin purku-urakoitsija vastasi metallin kierrätyksestä. ”Kupari päätyi Aurubis Finlandille kierrätykseen Porin kuparitehtaalle, sillä me ostamme kaiken kierrätyskuparin Suomen markkinoilta. Sanee- raushankkeissa kuparin kierrätys tapahtuu aina joko välillisesti tai suo- raan meidän kauttamme. Kupari säilyttää hyvin arvonsa, ja näin ollen osa hankkeesta voidaan myös rahoittaa kierrätyskuparilla.” ”Kupari on sataprosenttisesti kierrätettävää, ja kierrätyskuparista saa- daan 99,9999-prosenttisesti yhtä puhdasta seosta kuin louhitustakin”, vakuuttaa Niska. Espoonlahden kirkon uusi julkisivu näyttää hänen mukaansa erittäin hyvältä. ”Kohteen toimitusketjukin oli kokonaisuudessaan onnistunut”, Niska kiittelee. ”Seuraan mielenkiinnolla, kuinka kohteen kupariverhous kehittyy ja hapettuu ajan saatossa. Näin komeiden kohteiden kanssa on ilo työsken- nellä.” n Kirkon alkuperäinen yleisilme entisellään Niskan mukaan Espoonlahden kirkon remontissa uusittiin paljon kupari- ja muita rakenneosia. ”Kirkko oli alun perinkin kuparirakennus. On tyypillistä, että tällaisia rakennuksia saneerattaessa kuparijulkisivu säilyy remontin jälkeenkin.” ”Monesti kuparirakennus on ympäristönsä maamerkki, ja se halutaan myös pitää sellaisena.” Julkisivujen purkuvaiheessa Aurubis Finlandin asiantuntijat kävivät työmaalla hakemassa mallit kirkon julkisivu- ja kattopaneeleista. Sen jäl- keen mallit kopioitiin ja uudet julkisivurakenteet valmistettiin niiden mukai- siksi. ”Kirkkoon asennettiin nauhamaista kuparipaneelia, jonka malli teh- tiin vastaamaan alkuperäistä. Kupari, jonka paksuus on 0,5 mm, leikat- tiin erikoismittaisiksi levyiksi ennen paneeleiksi valmistamista”, täsmen- tää Niska. Tilaajan eli seurakunnan erityistoiveena olikin, että korjaukset tehdään kirkon alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. 3–4  /  17  prointerior 49