KUVA: WIENERBERGER OY
”
Myös värien
puolesta tiilitarjonta
on kasvanut ja
monipuolistunut.
Alppikylän moniväriset tiilijulkisivut, tiilenä kotimainen Terca Retro -julkisivutiili eri väreissä.
materiaali, joka on myös paloturvallinen. Monissa julkisivuissa on vain
yhtä tiilikokoa, jolloin tiili on tavallaan moduuli. Se on näppärän kokoinen,
käteen sopiva ja nopeasti ladottavissa”, kertoo Huttunen.
Entisajan tiilirakenteissa oli paljon ulokkeita ja muita detaljeja, mutta
nykyään sellaisia usein karsitaan pois suunnitelmista kustannussyistä.
”Toki tämänkin päivän suunnittelijat kehittelevät erikoisratkaisuja. Tiilitaloissa tarvitaan hyviä ja toimivia rakenteita”, korostaa Huttunen.
on tulossa taas yleisempään käyttöön. Elementeillä ei saada aikaan yhtä
hyvää jälkeä.”
”Myös sisätiloissa tiili on hyvä rakennusmateriaali. Tiilen ja puun avulla
saadaan tyylikkäitä loft-sisustuksia.”
”Suomessa tiiltä kyllä osataan käyttää oikein”, Mäki tähdentää.
Erikoistiilet yhä suositumpia
Jos tavanomaiset tiilet vaikuttavat klinkkerimäisiltä ja kylmiltä, julkisivussa
voidaan käyttää erilaisilla polttomenetelmillä tuotettuja tiiliä. Niillä saadaan
lämpimämpiä sävyjä ja pintoja.
”Suomessa monet valitsevat perinteisen tiilijulkisivun, mutta tiilitehtaat valmistavat muunkinlaista tiiltä. Novenberg esimerkiksi edustaa tans-
”
Pitkät, tavallista kapeammat
tiilet ovat tyylikkäitä
julkisivutiiliä.
KUVA: HUTTUNEN-LIPASTI-PAKKANEN LTD
Tiilitarjonta on monipuolistunut
Arkkitehti Risto Huttunen Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen
Ltd:stä arvioi, että tiilen merkittäviin etuihin kuuluu sen helppohoitoisuus
rakennusmateriaalina.
”Myös rakennusteknisesti tiili on hyvä ratkaisu, kun rakenteeseen
jätetään ilmarako. Tämä on myös turvallisempi vaihtoehto kuin tiivis
sandwich-elementti, josta rakennusaikainen kosteus haihtuu heikommin”,
Huttunen sanoo.
Hänen mukaansa uusi suuntaus alalla on massiivitiilirakentaminen.
”Siinä käytetään isoja harkkomaisia tiiliä. Muuraus on nopeaa ja
yksinkertaista, eikä eristettä tarvitse asentaa. Usein tällaiset tiilirakenteet
myös rapataan.”
”Niin ikään uutta ovat harsomuuraukset. Keski-Euroopasta on levinnyt Suomeen monenlaista uutta tiiliarkkitehtuuria.”
”Käyttöön on tullut myös erilaisia tiilityyppejä. Nyt tiilet voivat olla
matalia ja pitkiä, tasaisia tai rosoisia”, Huttunen luettelee vaihtoehtoja.
Myös värien puolesta tiilitarjonta on kasvanut ja monipuolistunut.
”Tummaa tiiltä käytetään nykyään rakentamisessa yllättävän paljon,
samoin kuin eri korkuisia ja eri pituisia tiilimalleja. Tämä tuo arkkitehdeille
vapautta.”
Usein tiilen tietty väri sopii tiettyyn ympäristöön.
”Juuri nyt rakennetaan keltaista tiilitaloa Mannerheimintien pohjoispäähän, missä se sopii ympäristöönsä hyvin. Toisaalta, jos alueella on jo
tummempia tiilitaloja, rakennuskaava voi jo määrittää julkisivutiilelle sallitun sävyn”, Huttunen mainitsee.
Hän muistuttaa, että yhtenäisillä materiaalivalinnoilla saadaan aikaan
sopusointuisia kokonaisuuksia.
”Esimerkiksi Helsingin Kalasataman uuden kaupunginosan rakentamisessa on hyödynnetty puhtaaksimuurattua tiiltä, jolloin alueelle on saatu
kaupunkimainen tunnelma. Kun se rakennetaan valmiiksi, yhtenäinen
kokonaisuus tulee näkyviin. Tässä tiili toimii hyvin.”
Tiilet ovat niin ikään ekologinen ratkaisu. Niihin saadaan raaka-ainetta
savimailta.
”Oikein muurattuna tiili on erittäin kestävä ja ’fiksu’ rakennus
3–4 / 16
prointerior 83