prointerior 3+4/2016 - Page 83

KUVA: WIENERBERGER OY ” Myös värien puolesta tiilitarjonta on kasvanut ja monipuolistunut. Alppikylän moniväriset tiilijulkisivut, tiilenä kotimainen Terca Retro -julkisivutiili eri väreissä. materiaali, joka on myös paloturvallinen. Monissa julkisivuissa on vain yhtä tiilikokoa, jolloin tiili on tavallaan moduuli. Se on näppärän kokoinen, käteen sopiva ja nopeasti ladottavissa”, kertoo Huttunen. Entisajan tiilirakenteissa oli paljon ulokkeita ja muita detaljeja, mutta nykyään sellaisia usein karsitaan pois suunnitelmista kustannussyistä. ”Toki tämänkin päivän suunnittelijat kehittelevät erikoisratkaisuja. Tiilitaloissa tarvitaan hyviä ja toimivia rakenteita”, korostaa Huttunen. on tulossa taas yleisempään käyttöön. Elementeillä ei saada aikaan yhtä hyvää jälkeä.” ”Myös sisätiloissa tiili on hyvä rakennusmateriaali. Tiilen ja puun avulla saadaan tyylikkäitä loft-sisustuksia.” ”Suomessa tiiltä kyllä osataan käyttää oikein”, Mäki tähdentää. Erikoistiilet yhä suositumpia Jos tavanomaiset tiilet vaikuttavat klinkkerimäisiltä ja kylmiltä, julkisivussa voidaan käyttää erilaisilla polttomenetelmillä tuotettuja tiiliä. Niillä saadaan lämpimämpiä sävyjä ja pintoja. ”Suomessa monet valitsevat perinteisen tiilijulkisivun, mutta tiilitehtaat valmistavat muunkinlaista tiiltä. Novenberg esimerkiksi edustaa tans- ” Pitkät, tavallista kapeammat tiilet ovat tyylikkäitä julkisivutiiliä. KUVA: HUTTUNEN-LIPASTI-PAKKANEN LTD Tiilitarjonta on monipuolistunut Arkkitehti Risto Huttunen Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Ltd:stä arvioi, että tiilen merkittäviin etuihin kuuluu sen helppohoitoisuus rakennusmateriaalina. ”Myös rakennusteknisesti tiili on hyvä ratkaisu, kun rakenteeseen jätetään ilmarako. Tämä on myös turvallisempi vaihtoehto kuin tiivis ­sandwich-elementti, josta rakennusaikainen kosteus haihtuu heikommin”, Huttunen sanoo. Hänen mukaansa uusi suuntaus alalla on massiivitiilirakentaminen. ”Siinä käytetään isoja harkkomaisia tiiliä. Muuraus on nopeaa ja yksinkertaista, eikä eristettä tarvitse asentaa. Usein tällaiset tiilirakenteet myös rapataan.” ”Niin ikään uutta ovat harsomuuraukset. Keski-Euroopasta on levinnyt Suomeen monenlaista uutta tiiliarkkitehtuuria.” ”Käyttöön on tullut myös erilaisia tiilityyppejä. Nyt tiilet voivat olla matalia ja pitkiä, tasaisia tai rosoisia”, Huttunen luettelee vaihtoehtoja. Myös värien puolesta tiilitarjonta on kasvanut ja monipuolistunut. ”Tummaa tiiltä käytetään nykyään rakentamisessa yllättävän paljon, samoin kuin eri korkuisia ja eri pituisia tiilimalleja. Tämä tuo arkkitehdeille vapautta.” Usein tiilen tietty väri sopii tiettyyn ympäristöön. ”Juuri nyt rakennetaan keltaista tiilitaloa Mannerheimintien pohjoispäähän, missä se sopii ympäristöönsä hyvin. Toisaalta, jos alueella on jo tummempia tiilitaloja, rakennuskaava voi jo määrittää julkisivutiilelle sallitun sävyn”, Huttunen mainitsee. Hän muistuttaa, että yhtenäisillä materiaalivalinnoilla saadaan aikaan sopusointuisia kokonaisuuksia. ”Esimerkiksi Helsingin Kalasataman uuden kaupunginosan rakentamisessa on hyödynnetty puhtaaksimuurattua tiiltä, jolloin alueelle on saatu kaupunkimainen tunnelma. Kun se rakennetaan valmiiksi, yhtenäinen kokonaisuus tulee näkyviin. Tässä tiili toimii hyvin.” Tiilet ovat niin ikään ekologinen ratkaisu. Niihin saadaan raaka-ainetta savimailta. ”Oikein muurattuna tiili on erittäin kestävä ja ’fiksu’ rakennus­ 3–4 / 16  prointerior 83