prointerior 3+4/2016 - Page 76

Nykyajan arkkitehtuuri korostaa ikkunoiden roolia Uudisrakennusten julkisivuissa on tyypillisesti paljon ikkunalasia. Suuri­ kokoiset ikkunat ovat usein tyylikkäitä ja ne antavat runsaasti luonnonvaloa sisätiloihin. Isot ikkunat ovat myös tulleet tekniikan kehittyessä entistä järkevämmäksi ratkaisuksi. Rakenteet saadaan nykyään tiiviiksi ja U-arvoiltaan hyviksi, joten lämpö ei enää pääse ikkunoista karkuun. Ikkunoita ja ovia asuntorakentajille valmistavan Eskopuun teknologiajohtaja Timo Nissinen toteaa, että ikkunoiden energiatehokkuus on parantunut viimeisten 20 vuoden aikana ratkaisevasti. ”Lasiteknologian kehitys on tuonut uusia ominaisuuksia. Samalla ikkunoiden aurinkosuojaus on parantunut”, hän sanoo. Eskopuun brändijohtaja Mika Kanervo kertoo uusien ikkunatuotteiden kehitystyön tapahtuvan paljolti yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa. ”Energiatehokkuus on itsestään selvää kaikille. Nykyisin suunnittelijat ja rakennuttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tuotteiden laatuun ja kattavaan testaukseen sekä vaativat valmistajilta myös kokonaisvaltaista laadunhallintaa koko toimitusketjuun.” ”Muun muassa Eskopuu panostaa näihin prosesseihin. Yhteistyötä helpottaa tietokoneavusteinen suunnittelu, jolloin tuotetietoa voidaan vaihtaa sähköisessä muodossa. Asennuspalvelua varten voimme tarjota täysin digitaalisen palveluprosessin.” Kanervon mukaan nykyajan ikkunoissa suositaan selvästi suuria lasipintoja. ”Designissa korostuu minimalistis-funktionaalinen suuntaus. Ikkunoiden valoaukko pyritään maksimoimaan, ja samalla ikkunoista tehdään olemukseltaan aiempaa sirompia.” ”Puitekoon kasvaessa keskieurooppalaiset helajärjestelmät osoittavat vahvuutensa myös Suomessa valmistetuissa ikkunoissa”, Kanervo arvioi. KUVA: LASIVUORIMAA OY Alkuperäistä ilmettä perinneikkunoilla Ikkunatehdas Lasivuorimaa perustettiin yli 60 vuotta sitten. ”Olemme valmistaneet kokopuuikkunoita tiheään tahtiin varsinkin viime vuosien aikana. Niiden kysyntä on lisääntynyt”, kertoo Ikkunatehdas Lasivuorimaan puuikkunoiden myyntipäällikkö Juho Mussalo. ”Toimitamme erilaisia perinne- ja muita puuikkunoita etenkin pääkaupunkiseudun suojeltuihin rakennuksiin, suunnittelijan vaatimusten mukaan. Vakiomalliset ikkunat eivät välttämättä sovellu kaikkiin kohteisiin.” Monissa kohteissa halutaan esimerkiksi palauttaa talon alkuperäistä ilmettä julkisivuun. ”Jos taloon on vaikkapa 1960-luvulla vaihdettu ikkunat, ne voidaan vaihtaa nyt alkuperäisen näköisiksi – mutta nykypäivän tekniikalla toteutettuina ja pintakäsiteltyinä.” ”Alkuperäisen näköiset uudet ikkunat täyttävät nykyajan lämmön- ja ääneneristysvaatimukset. Samalla ikkunoiden käytettävyys ja ennen kaikkea asumismukavuus paranevat.” Mussalon mukaan ikkunoihin on saatavissa myös niiden tyyliin sopivia nykyaikaisia varusteita ja erikoislasituksia. Aurinkosuojausta voidaan tarvita esimerkiksi talon eteläsivun ikkunoissa. ”Perinneikkunoita asennetaan pääasiassa 1900-luvun alkupuolella rakennettuihin taloihin, mutta myös hieman uudempiin kohteisiin. Tällä hetkellä Lauttasaaressa asennetaan kokopuuikkunoita 1950-luvun kerrostaloihin”, hän mainitsee. Toisinaan perinneikkunoita tarvitaan aivan käytännön syistäkin. ”Monissa suojelluissa rakennuksissa ikkunoiden vaihto tulee eteen esimerkiksi julkisivurappausremontin yhteydessä. Suojelumääräykset ehkä edellyttävät, että ikkunoita ei saa vaihtaa uudenmallisiin vaan ne on korvattava juuri alkuperäisen tyylin mukaisilla rakenteilla . Yleensä tehdään ensin malli-ikkuna, jonka rakennusvalvonta hyväksyy.” ”Joskus saneerauskohteiden ikkunoista löytyy hyvät alkuperäiset suunnitelmat. Kenties toimivuuden takia voidaan hieman muuttaa ikkunan profiilia tai detaljeja. Nykyajan ikkunarakenteilla ja teknologialla alkuperäisen näköinen ikkuna saadaan nykyajan rakennusmääräysten ­mukaiseksi”, vakuuttaa Mussalo. n ” Toisinaan perinneikkunoita tarvitaan aivan käytännön syistäkin. ” Energiatehokkuus on itsestään selvää kaikille. Eskopuun kehittämiä puu-alumiini -ikkunoita valmistetaan Suomessa Kannuksen tehtaalla. Eskopuu on osa kansainvälistä Inwido-konsernia, joka on Euroopan suurin ovi- ja ikkuna-alan toimija. Sillä on Suomessa kaksi muutakin tehdasta. Timo Nissinen arvelee, että kansainvälinen tuotekehitysyhteistyö suurten lasialan yritysten kanssa avaa Suomessakin uusia kehitysnäkymiä ikkunoiden rakenteissa lähitulevaisuudessa. ”Tulemme lähiaikoina esittelemään yhteistyön tuloksia, jotka liittyvät ikkunoiden designiin ja teknisiin ominaisuuksiin.” ”Rakennusten monipuolistuminen, energiatehokkuuden vaatimukset ja kansainvälistyminen lisäävät mahdollisuuksia kehittää Suomen markkinoille uusia tuoteratkaisuja”, Nissinen toteaa. ”Kuitenkin ikkunatyypit muuttuvat melko hitaasti. Esimerkiksi kaksipuitteisia ikkunoita käytetään Suomessa vielä paljon enemmän kuin m ­ uualla Länsi-Euroopassa.” n 76 prointerior  3–4 / 16 AZ_S