prointerior 3+4/2016 | Page 72

NYKYAJAN ARKKITEHTUURI KOROSTAA IKKUNOIDEN ROOLIA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: PROFIN OY Uudisrakennusten julkisivuissa on tyypillisesti paljon ikkunalasia. Suurikokoiset ikkunat ovat usein tyylikkäitä ja ne antavat runsaasti luonnonvaloa sisätiloihin. Isot ikkunat ovat myös tulleet tekniikan kehittyessä entistä järkevämmäksi ratkaisuksi. Rakenteet saadaan nykyään tiiviiksi ja U-arvoiltaan hyviksi, joten lämpö ei enää pääse ikkunoista karkuun. Ikkunat suunnitellaan energiatehokkaiksi Arkkitehtuurin vaatimukset voivat edellyttää erikokoisia ja -muotoisia ikkunoita. ”Aiempaa isommat ikkunat ja suuret tasaiset lasipinnat kasvattavat edelleen suosiotaan. Valmistamme myös erilaisia julkisivu- ja parvekelaseja”, Skaala Group Oy:n kehitysjohtaja Jyrki Jaskari mainitsee. Nykypäivän ikkunarakentamisessa käytetään Jaskarin mukaan paljon kolmilasisia puu-alumiini-ikkunoita, joiden U-arvo on esimerkiksi 1,0. ”Tällainen ikkuna täyttää perusmääräykset. Nykyisin kuitenkin kysytään yhä enemmän myös erittäin energiatehokkaita ikkunoita, joissa U-arvo on 0,7–0,8, tai jopa alle 0,6 W/m2K. Tämä liittyy myös siihen, että rakentamismääräykset kiristyvät”, Jaskari toteaa. ”Kun ikkuna on seinässä 40–50 vuotta ja säästää energiaa, ajan mittaan saadaan isot säästöt.” Suomessa asennettavista ikkunoista noin 30–40 prosenttia on jo energiatehokkaita malleja. Jaskari kertoo, että Skaala tarjoaa ammattilaisille myös ikkunoiden suunnittelupalvelua. ”Seiniin saadaan monenlaisia erikoisia ikkunoita – vaikkapa sellaisia, joissa eri muotojen lisäksi niin lämmön- kuin ääneneristyskin on poik­ keuksellisen hyvä. Niissä on paljon mahdollisuuksia.” ”Ikkunoissa myös henkilö- ja murtoturvallisuus on usein tärkeää, ja sen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa entistä enemmän.” 72 prointerior  3–4 / 16 ” Myös ikkunoiden toiminnallisuudessa on monenlaisia vaihtoehtoja. Myös ikkunoiden toiminnallisuudessa on monenlaisia vaihtoehtoja. ”Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa käytetään erityyppisiä ikkunoita, jotka tyypillisesti aukeavat ulospäin. Keski-Euroopassa taas on niin sanottuja kääntökippi-ikkunoita – kuten saksalainen Drehkipp – jotka on mahdollista avata kahteen suuntaan”, Jaskari selittää. ”Skandinaaviset ikkunat taas avautuvat ulospäin, ja siitä huolimatta ulkopinta voidaan pestä huoneiston sisältä käsin.” ”Pohjoisimmilla alueilla sellainen ikkuna, joka aukeaa vain yläreunasta, on usein tuuletuksen kannalta kätevä. Silloin ikkuna myös tuulettaa eikä vain jäähdytä huonetta.” Tämä ikkunatyyppi ei kuitenkaan ole Suomessa kovin yleinen. ”Tyypillisesti Suomessa karmisyvyydet ovat isoja – 20 cm ja ylikin – mutta yläreunasta aukeavalle ikkunalle sopii paremmin reilu 10 cm:n karmisyvyys”, arvioi Jaskari. Usein ikkuna toimitetaan asennettuna. Esimerkiksi Skaalalla on asennustöissä noin150 henkilöä. n