prointerior 3+4/2016 - Page 60

KUVA: KT INTERIOR Avuksi kaamosväsymykseen ihmiskeskeinen, rytmittyvä valaistus on omiaan, kuten myös toimitiloissa, joissa päivänvaloa ei nähdä laisinkaan. ”Kuitenkin suosittelen kulloisenkin valoratkaisun miettimistä aina tarpeeseen perustuvaksi. En usko ihmiskeskeisen valaistuksen olevan ns. joka paikan yleisvalaistusratkaisu.” Teemalla on nyt nostetta, mutta ”hypetyksen” vastapainoksi Neuvonen toivoisi enemmän tutkittua tietoa asian pohjaksi ja edelleen kehittämiseksi. Teknologian hinnan ei välttämättä tarvitse olla kanto kaskessa, vaikka vielä tällä hetkellä ratkaisut ovatkin vielä tyyriitä. ”Uskon hinnoittelun lähestyvän realistista tasoa hyvinkin pian”, hän ennustaa. ” Valon merkitys tulee kasvamaan voimakkaasti lähitulevaisuudessa. ”Ihmisen hyvinvointiin investoiminen ei ole koskaan hukkaan heitettyä rahaa – ei yrityksen eikä etenkään yhteiskunnan kannalta”, hän lisää. Käsitteissä sekaannusta Valaistusasiantuntija Timo Neuvonen KT Interior Oy:stä arvioi, että ihmiskeskeinen valaistus on valaistuksen tämän hetken ”kuuma peruna”. Neuvonen kuitenkin huomauttaa, että monet valaisinvalmistajat viittaavat tähän samaan asiaan, kun puhutaan ”Tunable White” tai ”dynaamisesta” valaistuksesta. Tässä on väärinkäsityksen vaara: ”Kaksi viimeksi mainittua valaistusta tarjoaa valonvärin vaihtelulla oivallisia tunnelmia tiloihin. Mikäli kuitenkin halutaan vaikuttaa ihmisen melatoniinin, ns. ’pimeähormonin’, kehitykseen valon kautta, tarvitaan tietty valon spektrin aallonpituus (464 nm), jonka on todettu vaikuttavan silmän ns. kolmanteen reseptoriin. Tämä säätelee melatoniinin toimintaa”, toteaa Neuvonen. Jollei valon spektrin aallonpituus ole 464 nm, ei valolla ole todettu vaikutusta melatoniinin toimintaan. Yleisesti ledien spektrissä ns. sininen piikki ei osu toivotulla aktiivisuudella vaadittavaan aallonpituuteen, eikä melatoniinin kehitykseen pääse vaikuttamaan. Neuvosen mukaan markkinoilla on kuitenkin ledivalmistajia, joiden ledien spektrissä asia on huomioitu. Ei jokapaikan ratkaisu Timo Neuvosen mukaan ihmiskeskeisen valaistuksen ratkaisuista on kiinnostunut erityisesti potilaidensa valohoitoa suorittava hoitohenkilökunta sairaaloissa ja palvelutaloissa. Ratkaisut ovat varmasti toimivia julkisissa tiloissa yleisemminkin, hän arvelee. ”Palvelutalojen muistisairaille ja unihäiriöisille on selvällä valorytmillä saatu hyviä tuloksia.” 60 prointerior  3–4 / 16 Vaativa yhtälö ”Hinnan lisäksi vallankumousta voi jarruttaa teknologian ja biologian yhteensovittaminen: valaistusratkaisut tulevat hyvin lähelle kehon biologisia ominaisuuksia, ja tämän kuvion hallinta aiheuttaa haasteita niin alan suunnittelijoille kuin toimittajillekin”, Neuvonen pohtii. ”Tulevaisuuden osalta katson, että keinovalon vaikutus ihmiseen tulee luonnolliseksi ja jokapäiväiseksi asiaksi. Tutkimus menee eteenpäin suurin askelin ja teknologia tuo markkinoille sopivia työkaluja, joilla voidaan helpottaa ihmisen elämää”, hän linjaa. ”Valon merkitys tulee kasvamaan voimakkaasti lähitulevaisuudessa ja valon mahdollisuudet otetaan käyttöön aina vain laajemmin ja ammattitaitoisemmin.” Komponenttivalmistajat innoissaan Liiketoiminnan kehityspäällikkö Markku Koski Innoluxista on kollegojen kanssa samoilla linjoilla: hän katsoo, että ihmiskeskeinen valaistus on alalla ehkä keskeisin puheenaihe tällä hetkellä. ”Komponenttivalmistajien tuotekehityksessä aihe on prioriteeteissa korkealla. Maailmalla ollaan luonnollisesti Suomea edellä”, hän pohtii. Eniten ratkaisujen käyttöönottoja löytyy Kosken mukaan sairaala- ja terveydenhoitopuolelta, missä terveys, hyvinvointi ja paraneminen ovat keskiössä – ja siellä Koski näkee yhä myös kasvun saumaa. ”Terveydenhoidon lisäksi suurin potentiaali löytyy kouluista, toimistoista ja hoivapuolelta.” Innolux on itse asiassa itsekin mukana VTT:n projektissa, jossa ihmiskeskeinen valaistus tarjoaa avaimia muistisairaiden vanhusten auttamiseksi. Rohkeutta investointeihin Koski katsoo, että tekniikka on jo hyvin saatavilla, mutta käyttöönotossa jarruttaa hinta. Kysymys on pitkälti siitä, ovatko eri toimijat valmiita investoimaan valaistukseen enemmän – ja uskovatko he, että lisähinta saadaan takaisin erilaisten hyötyjen muodossa? ”Vakuuttavaa tutkimustietoa ihmiskeskeisen valaistuksen hyödyistä kaivattaisiin lisää, jotta tekniikkaan uskallettaisiin investoida”, hän pohtii. ”Tekniikan yleistymiseen vaikuttanee se seikka, että saadaanko ihmi skeskeisestä valaistuksesta samankaltaista uskottavaa tutkimustietoa kuin esimerkiksi kirkasvalohoidon hyödyistä. Jos hyödyt pystytään todentamaan ja tekniikka yleistyy, niin hinnat tulevat alaspäin”, Koski toteaa ja lisää, että tällöin tullaan näkemään enemmän myös kotitalouksiin sopivia sovelluksia. n