prointerior 3+4/2016 - Page 58

KUVA: ESYLUX SUOMI OY jos työntekijä viihtyy työpaikalla, hän nousee aamulla sängystä ilman sen suurempaa kitkaa ja lähtee tyytyväisenä duuniin. Noack ei usko, että yritykset juuri säikähtävät ihmiskeskeisen valaistuksen kustannuksia – todellisia tai kuviteltuja – vaan ne etupäässä vain pelkäävät, että kyseessä on taas uusi monimutkainen, jatkuvaa huomiota vaativa juttu konttorilla. ”Itse asiassa asia menee ihan päinvastoin. Kun talossa on hyvä ihmiskeskeinen valaistus, käyttäjän ei tarvitse tehdä mitään saadakseen tarvitsemansa parhaan valon.” ” Aidosti ihmiskeskeinen valaistus vaikuttaa monilla kokemuksen tasoilla. Opetuksen uudet valotaajuudet Pihlajaniemi itse käyttää ihmiskeskeisen valaistuksen oppeja uuden koulun suunnittelussa. Tyrnävälle toteutettavassa koulukohteessa hyödynnetään mm. lämpimiä ja viileitä valosävyjä ja valotaidetta lasten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukena. ”Lämmin valosävy rauhoittaa luokkaa ja viileä vastaavasti piristää”, hän kuvailee. Valon värilämpötilan ja voimakkuuden muutokset voidaan ohjelmoida mukailemaan luonnonvalon muutoksia. Täysin ongelmattomana hän ei pidä mielialojen muokkausta, sillä jonkun rajan jälkeen voi puhua jo ihmisten manipuloinnista. ”Etupäässä kuitenkin ajattelen, että kun ihmisten vireystiloja tuetaan, niin ollaan hyvinvoinnin asialla.” Sol Invictus Hampurin yliopiston tutkijaprofessori tohtori C. Claudius J. Noack toteaa, että suurin hyöty, mikä ihmiskeskeisen valaistuksen myötä saavutetaan, on toimiva linkki päivänvaloon. ”Jos lukitsemme ihmisen kellariin, hän ei kohta tiedä milloin nukkua, syödä, tehdä työtä…”, hän toteaa ja lisää, että viimeisen 120 vuoden aikana ihminen on koko ajan hämärtänyt tuota elintärkeää yhteyttä aurinkoon. Noackin mukaan kotona tarvitaan keinovaloa ehkä pari tuntia päivittäin, mikä ei vielä tee suurtakaan lommoa sirkadiaanirytmiin. Mutta töissä konttorilla ollaan 8 tuntia vuorokaudessa, ja lapsetkin ovat koulussa ehkä 6–7 tuntia päivässä. ”Jos joudut sairaalaan, olet siellä 24 tuntia vuorokaudessa.” Noack katsookin, että ihmiskeskeisestä valaistuksesta hyötyvät eniten juuri sairaalat, toimistot, vanhainkodit ja koulut. “Kun päivärytmi oikaistaan ihmiskeskeisen valaistuksen avulla, myös nukkuminen sujuu paremmin. Esimerkiksi Apple ja Google ovat tajunneet tämän ja ottavat sen paremmin huomioon uusissa järjestelmissään.” Yritykset jälkijunassa ”Useimmat yritykset sen sijaan eivät valaistusasioita juuri ajattele”, Noack harmittelee. Valo päälle/pois katkaisimesta, sama juttu kuin kotonakin. ”Yritykset eivät tiedä, että ihmiskeskeinen valaistus parantaa suorituskykyä ja samalla luo paremman työympäristön.” Tutkija muistuttaa, että 58 prointerior  3–4 / 16 Valoa pimeään Noackin mukaan Alankomaissa ollaan pisimmällä ihmiskeskeisessä valaistuksessa, mutta hän uskoo ja toivoo, että Pohjoismaat ottavat enemmän roolia tämän asian suhteen tulevaisuudessa. ”Koska Pohjolassa on pitkät ja pimeät talvet, ihmiskeskeinen valaistus voisi lisätä hyvinvointia huomattavasti”, hän pohtii. Entä sitten tulevaisuus? Konsulttifirma McKinseyn taannoisen raportin mukaan 10–20 % kaikista uusista valaistuksista on ihmiskeskeisiä vuoteen 2020 mennessä. Noack ei ole aivan yhtä optimistinen: tietoisuus yrityksissä tuskin nousee ihan niin vauhdilla. ”Toisaalta valaistusbisnes muuttuu todella nopeasti tällä hetkellä, joten ennustukset siitä, mitä tapahtuu 5–10 vuoden päästä ovat enemmän arvailua kuin mitään muuta.” Trendin harjalla ESYLUX Suomi Oy:n maajohtaja Mikael Lukka katsoo, että ihmiskeskeinen valaistus on nousemassa merkittäväksi trendiksi lähitulevaisuudessa. Energiatehokkuuden saavuttamisen lisäksi valon ei-visuaaliset vaikutukset ovat se uusi juttu, mitä laadukkaalta valaistukselta tavoitellaan, hän pohtii. ”Ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat kuten ravinto, liikunta, unenlaatu ja mindfulness ovat tällä hetkellä paljon puhuttuja aiheita. Ihmiskeskeinen valaistus ja sen hyödyt sopivat tähän trendiin ja ihmisten kiinnostukseen erinomaisesti.” Mikael Lukan mukaan ihmiskeskeisen valaistuksen hyödyt ovat perusteltuja hyvin monenlaisissa käyttöympäristöissä: ”Meidän asiakaskunnasta kiinnostusta näkyy tasaisesti niin julkisen kuin yksityisen sektor in osalta. Suurin osa tällä hetkellä toteutetuista kohteista on ollut toimistoja. Itse näen parhaan potentiaalin toimistoissa, oppilaitoksissa, sekä terveydenhuollossa.” Faktat esiin Myös Lukka pitää tietoisuuden lisäämistä keskeisenä tavoitteena tällä saralla – ja koska aihe on vielä suhteellisen uusi, kaikki sitä koskeva tutkimus on eduksi. Markkinoilla olevat tuotteet ja ratkaisut ovat kuitenkin priimaa jo nyt: ”Valmistuksen osalta uskon, että laadukkaita tuotteita tehdään nyt ja jatkossa.” Lukkakin uskoo, että Suomessa valaistuksen tuunaamisella voi olla myös vahva kansanterveydellinen ulottuvuus: ”Vuodenaikojen ja pimeän talven osalta Suomea voidaan pitää yhtenä maailman potentiaalisimmista maista ihmiskeskeiselle valaistukselle. Toivon että Suomesta saataisiin edelläkävijä tällä alueella.” R Tu SO w