prointerior 3+4/2016 - Page 57

Ei virallista määritelmää Helvar Oy:n tuoteportfoliojohtaja Henri Juslén teki väitöskirjan ihmiskeskeiseen valaistukseen liittyen vuonna 2007. Hänen mukaansa ihmiskeskeinen valaistus on yhä terminä monelle vähän epämääräinen, eikä sille ole edes olemassa ”virallista” määritelmää. Ainahan valaistus sitä paitsi on tehty ”ihmistä varten”, hän huomauttaa. ”Uuden termin kautta pyritään fokusoimaan yksilön tarpeisiin ja huomioimaan tämän tarpeet entistä paremmin.” Nämä tarpeet saattavat muuttua ajan, tilan ja henkilökohtaisten mieltymysten ja ominaisuuksien mukaan. Juslénin mukaan nykyiset valaistusolosuhteet ovat usein sinänsä moitteettomat ja täyttävät kyllä määräykset – mutta ihmiskeskeisen valaistuksen ideana onkin tehdä priimaa: ”Kyseessä on siirtymä hyvästä vielä parempaan, eli tehdään normit kirkkaasti ylittävää valaistusta.”  Väitöstutkimuksessaan Juslén tutki teollisuustyöntekijöiden valaistusvoimakkuusmieltymyksiä ja selvitti, vaikuttaako työalueen valaistustason nostaminen normien määrittämiä minimitasoja korkeammalle työntekijöiden tuottavuuteen. Autenttisessa teollisessa ympäristössä suoritettiin kuusi kenttäkoetta ja huomattiin, että teollisuuden työntekijöiden valaistusvoimakkuusmieltymykset ensinnäkin vaihtelivat suuresti. Suurin osa ihmisistä kuitenkin valitsi valotasoja, jotka olivat selkeästi korkeampia kuin normien minimitasot – ja halusi mahdollisuuden vaikuttaa työalueensa valaistustasoon. Tuottavuusparannus 0–7% Kokeet, joissa mitattiin tuottavuutta, näyttivät että nostamalla työalueen valaistusvoimakkuutta normien määrittelemien minimitasojen yläpuolelle todella voi parantaa tuottavuutta. Tuottavuusmuutokseen vaikuttivat lisäksi mm. lähtöolosuhteet, työtehtävät ja työntekijät. Valaistusparannuksen yhteydessä havaittu tuottavuusparannus oli parhaimmillaan seitsemän prosenttia. Juslénin mukaan valaistusmuutokseen liittyviä – ja tuottavuutta siis parantavia – mekanismeja on olemassa jo vino pino: näkötehokkuus, näkömukavuus, visuaalinen ympäristö, henkilöiden väliset suhteet, biologinen kello, vireystila, työtyytyväisyys, ongelman ratkaisu, Halo-efekti ja/ tai muutosprosessi… eri keinoja kannattaa kokeilla, sillä pienellä panostuksella voi saada isot hyödyt. ”Jos ajatellaan yrityksen vuotuisia kustannuksia, niin valaistuksen osuus on noin promillen luokkaa koko kakusta. Jos valaistukseen ja sen ohjaukseen budjetoidut rahat vaikkapa tuplaisi, vaikutus tuottavuuteen toisi ne rahat moninkertaisesti takaisin”, hän kuvailee. Inhimillistä kärkeä, kiitos! Arkkitehti Henrika Pihlajaniemi väitteli tammikuussa valaistusteknologian kehityksen ja energiansäästötavoitteiden myötä syntyneestä uudesta suunnittelukohteesta – mukautuvasta valaistuksesta. Erityisenä fokuksena työssä oli mukautuminen, vuorovaikutus ja osallistuminen. Käsit- KUVA: HELVAR KYSEISEEN KÄSITTEESEEN on latautunut rajusti odotuksia, sillä ihmislähtöisellä valaistuksella voi saavuttaa paljon hyviä asioita: mm. tuoda ryhtiä ihmisen vuorokausirytmiin, parantaa keskittymistä, estää unihäiriöitä ja nostaa yleistä hyvinvointia. Yritysmaailmakin on kiinnostunut, sillä jos talon tuottavuusloikka saadaan aikaiseksi valaistukseen satsaamalla, se kuulostaa paljon vaivattomammalta kuin Intiaan muutto. Jo yksistään terveydenhoidossa puhutaan ison luokan muutospommista. Konsulttiyritys A.T. Kearneyn viimevuotisen raportin mukaan hyötyjä syntyy mm. hoitohenkilökunnan virkeydestä ja tuottavuudesta sekä sairauspoissaolojen vähenemisestä. Terveydenhuollossa hyödytään myös potilaiden nopeammasta vuorokausirytmin normalisoitumisesta. Tutkimuksen mukaan kokonaiskustannuksissa jäädään voitolle, vaikka energiakustannukset hiukan kasvavatkin. Vastaavasti Philips on tehnyt Heal Well -tutkimuksia – yhdessä Maastrichtin kliinisen tutkimuskeskuksen ja Maastrichtin yliopiston kanssa – mm. Alankomaissa ja Belgiassa. Tutkimukset osoittivat, että ihmiskeskeisellä valaistuksella on suoria vaikutuksia ihmisten vireyteen, suorituskykyyn ja keskittymiseen sekä mielialaan ja unen laatuun. Epäsuoria vaikutuksia havaittiin ihmisten immuunijärjestelmissä, fyysisessä palautumisessa sekä haavojen paranemisessa. ” Ihmislähtöisellä valaistuksella voi saavuttaa paljon hyviä asioita. teenä mukautuva valaistus on vähintäänkin sukua ihmiskeskeiselle valaistukselle: sillä tarkoitetaan valaistusta, joka mukautuu esimerkiksi ympäristöstä ja sen käyttäjistä saatuun tietoon. Pihlajaniemen mukaan ihmislähtöinen valaistus kaipaisi kenties vielä vähän, no, ihmislähtöisyyttä. Hänen mukaansa keskustelu alalla keskittyy nyt paljon biologiaan, vaikka se ei aina edes ole se kaikkein ratkaisevin juttu: ”Aidosti ihmiskeskeinen valaistus vaikuttaa monilla kokemuksen tasoilla, sen on tarkoitus olla nimenomaan inhimillistä. Biologisen vaikutuksen ohella esimerkiksi valaistuksen välittämät merkitykset ja sen luoma tunnelma ovat yhtä lailla tärkeitä.” Lisäselvityksiä tarvitaan Pihlajaniemi huomauttaa, että esimerkiksi valaistusjärjestö CIE ­(International Commission on Illumination) ei ole täysin varauksetta hypännyt ihmislähtöisen valaistuksen kelkkaan. Vaikka CIE:n mukaan ihmiskeskeisen valaistuksen on todettu – laboratoriotestein ja käytännössä – parantavan ihmisten hyvinvointia ja suorituskykyä, on vielä ennenaikaista vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Takana on ajatus, että jos jollain valmistajalla on valaistusratkaisu, joka hyödyntää ihmiskeskeistä ajattelua, ei tuotteen kylkeen auta lyödä tarraa tyyliin ”5% enemmän tehoja irti työntekijästäsi!” koska emme vieläkään tiedä aivan tarkkaan, mistä on kysymys. Pihlajaniemen mukaan CIE:n varovaisuus on ymmärrettävää, jotta markkinointirumba ei ylly ylikierroksille ennen kuin tutkimuksissa on saatu tarkempaa tietoa vaikutusmekanismeista. ”Toinen asia on tietenkin määritelmän puute, eli mistä oikein puhutaan, kun puhutaan ihmiskeskeisestä valaistuksesta?” 3–4 / 16  prointerior 57