prointerior 3+4/2016 - Page 12

KUVA: MARTELA ” Hyödyt saavutetaan, kun työympäristömuutokselle asetetaan selkeät tavoitteet. Työnantajia joka sormelle? Kenny Hytönen Workspace Oy:stä katsoo, että tietotyön tekemisessä on havaittavissa erilaisia suuntauksia. Työn tekeminen ei ole enää sidoksissa aikaan ja paikkaan, se on selvä – mutta työtä saatetaan myös tehdä samanaikaisesti useammalle työnantajalle. Toimistotilojen taas halutaan tuovan nostetta tuottavuuden lisäksi myös esimerkiksi rekrytointiin – ja ylipäänsä siihen, että organisaatioissa oleva osaaminen pysyy talossa. ”Joustavuus ja valintamahdollisuus sen suhteen, missä työskentelee, tukevat näitä. Kun meillä on vapaus valita, on meillä vahva tunne vallasta – vallasta itse vaikuttaa työskentelyymme. Aika on ajanut oman pulpetin ohi”, Hytönen kuittaa. ”Nyt pinnalla oleva jakamistalous tekee tuloaan toimistoympäristöihinkin erilaisten co-working-ratkaisujen kautta. Tällöin et jaa ainoastaan tilaa, vaan omia ajatuksiasi – pääomaasi – muiden kanssa, löydät parhaat yhteistyökumppanit ja sinulle soveltuvat asiakkaat”, Hytönen tunnelmoi. ”Lähin kahvilasi voi olla sinun toimistosi.” Apps-maailma täydentää tätä kuvaa auttamalla meitä löytämään vapaan parkkipaikan, ohjaamalla meidät oikeaan neuvottelutilaan, etsimällä firmalle soveliaan yhteistyökumppanin... Varioi fiksusti Hytösen mukaan monitilatoimisto lunastaa paikkansa tulevaisuudessa varsin vaivatta, sillä se sisältää erilaisia uuden ajan tietotyöskentelyyn soveltuvia tiloja. Monitilatoimisto moninaisine tilavariaatioineen antaa mahdollisuuden työskennellä siellä, missä se tuntuu parhaimmalta. ”Monitilatoimisto ei välttämättä tarkoita jaettuja työpisteitä, vaan siellä voi olla omat, nimikoidut työpisteet. Monesti monitilatoimisto sekoitetaan avo- tai maisematoimistoon. Tällaisissa toimistoissa ei ole tukitiloja kuten vaikkapa puhelintiloja ja tiloja keskittymiselle. Tilavariaatioiden puute onkin avotilatoimistojen suurin haittapuoli”, Hytönen toteaa. 12 prointerior  3–4 / 16 ”Monitilatoimistoissa motivaatio ja tekemisen taso on korkeimmillaan, jos vertaillaan kaikkia eri toimistomuotoja.” Jarrumies ei lepää Kenny Hytönen katsoo, että toimistojen evoluutiossa jarruna ovat etupäässä vain me ihmiset itse. Esimerkiksi muutokset, jotka kohdistuvat jokapäiväiseen tekemiseen ja omaan työpisteeseen koetaan helposti uhkaavana ja loukkauksena omaa työpanosta kohtaan. ”Rintamalinja on vahva ja sitä puolustetaan. Omaa identiteettiä puolustetaan”, Hytönen toteaa. Usein myös yrityksen johto jarruttaa muutosta, koska se huomaa, että sen tulee muuttaa omia toimintatapojaan – ja silloin sormi vasta meneekin suuhun ja vanhat toimintatavat saavat synninpäästön. ”Muutosta tulee johtaa, ei hallita”, napauttaa Hytönen. Tiimi kuin timantti Suunnittelupalvelupäällikkö Arja-Liisa Kaasinen Martelalta uskoo, että tulevaisuudessa täysin yksin tehtävä työ vähenee ja yhdessä tekevät, moniammatilliset tiimit ja projektiryhmät kehittävät yrityksiä ja organisaa­ tioita eteenpäin. ”Voittavat yritykset ovat innovatiivisia ja luovat uutta, ja siksi yhteistyön tiloja – ns. ’collaboration space’ – pitää suunnitella yhteistoimintaa tukevaksi, eli pois ihan perinteisestä neuvotteluhuone-tyylistä enemmän erilaisia yhteistyön tilanteita mahdollistaviksi tiloiksi”, Kaasinen toteaa. Kaasisen mukaan tilasuunnittelussa korostuu yhä enemmän käyttäjälähtöinen suunnittelu. Käyttäjiä osallistetaan suunnitteluprosessiin ja samalla työympäristöt aletaan nähdä johtamisen välineenä ja niitä hyödynnetään yrityksen strategisten tavoitteiden tukemisessa. Samalla työhyvinvointi nostaa profiiliaan: ”Hyvinvointia tukevat mm. älytuolit, jotka muistuttavat käyttäjäänsä vaihtamaan asentoa liian pitkän staattisuuden jälkeen. Älytyöpisteet taas