prointerior 3+4/2014 | Page 47

Aula-auditoriota komppaa mukavasti yläkerran ”tietotupa”, jonne on tulossa läppäreitä työntekoa varten ja ihan kunnon säkkituoleja rehelliseen löhöilyyn. ”Tietokoneluokkaa meillä ei ole, koska laitteet tapaavat nykyään olla mobiileja. Tietotupa kuitenkin mahdollistaa sen, että on olemassa sopiva tila, missä tehdä töitä.” Koulu on siis moderni, mobiili ja muunneltavissa – tuo viimeksi mainittu näkyy myös pulpeteissa, jotka ovat kätevästi yhdisteltäviä tasopulpetteja. Lipiäisen mukaan on tärkeää, että pulpetteja voi yhdistellä vapaasti: ”Kaikki muunneltavuus liittyy siihen yhdessä tekemisen kulttuuriin, jota haluamme täällä vahvistaa”, hän toteaa. Fengshui kohdallaan Itse tilassa on voimaa, joka inspiroi koulutiensä Kekkosen aikaan startannutta toimittajaakin. Lipiäisen esitellessä koulun suurimman luokkahuoneen (60 m²), huomio kiinnittyy häikäisevän valkoisiin pintoihin – tulee olo, että täällä voisi vanha koirakin oppia uusia temppuja. Kun luokan ikkunasta vilkaisee ulos, näkee yksinäisen maansiirtokoneen tasoittavan isoa kenttää koulun eteläpuolella: vanha Mansikka-ahon koulu on saatu purettua ja tilalle on tulossa jalkapallo- ja koripallokenttä. ”Yhdessä kuukaudessa vanha koulu purettiin”, kertoo Lipiäinen. Sitten katse liitutaululle – joka tietysti on smart board, jonka interaktiivinen kamera lukee taululle heijastettua hypertekstiä: opettaja avaa linkkejä ja liikkuu netissä ihan vain sormella koskettamalla. Teknologian mahdollisuudet ovat nyt käytössä uu