Kun puurakentamisesta puhutaan, on selvää että hiilijalanjälki pysyy
Lämmin syli
prointeriorin tutustuessa Mansikkamäen kouluun kesän kuumimpana päipienenä – mutta ihan pelkällä puulla ei tontilla ole selvitty. Koulun välipohjiin on käytetty kipsiä ja osin myös betonia askeläänien ja tärinän eliminoivänä elokuussa juuri atrium tekikin suurimman vaikutuksen, kun koulua tarkastellaan ulkopuolelta. Ensisilmäyksellä koulu tekee vaikutuksen
miseksi ja esimerkiksi väestönsuojat, hissikuilut ja poistumisteiden kuilut
ovat betonia.
koollaan ja jykevillä, rauhallisilla linjoillaan – mutta tämä harmaa eminenssi kätkee syliinsä myös väriä ja kipinää. Yksityiskohdista paljastuu
Vihreän koulun lisäksi Kouvolan kaupunki halusi muunneltavuutta.
Koljonen otti toiveesta kopin ja kertoo, että rakennuksen runkoratkaisu
leikkisyyttä, joka kehittyy täyteen mittaansa kun päästään tutustumaan
atriumiin – punaiset, oranssit ja keltaiset puupinnat on
julkisivuaukotuksineen mahdollistaa muuntojoustavuuden
koko talon elinkaaren aikana.
kuin tehty kesäaurinkoa varten.
Katto”Myös tilasuunnittelussa on pyritty luomaan yleispäteOppaana koulukierroksella on rehtori Pekka Lipiäirakennelmaan nen, joka ei salaile tyytyväisyyttään uuteen taloon.
viä ja monikäyttöisiä tiloja erilaisine yhdistelymahdollisuuksineen.” Usein tämä tarkoittaa sitä, että luokkahuoneen pystyy tuli yli 600 erilaista
Hänenkin mukaansa juuri atrium-piha on määräävä
tekijä arkkitehtonisessa kokonaisuudessa.
jakamaan kätevästi kahtia – tai kolmeenkin osaan – haitariristikkotyyppiä.
tai pariovia käyttäen.
”Luokista avautuu näkymä atriumiin, joka varmasti
luo pirteän ja iloisen vaikutelman”, hän hehkuttaa ja
Ei ihan tavallinen koulu
kiittelee arkkitehdin leikkisää värienkäyttöä. Lipiäisen
Koulun arkkitehtuuria on kuvailtu vaativaksi, koska esimerkiksi kattomukaan atriumiin on ilmeisesti tulossa myös joitakin lisätoimintoja, mutta
rakennelmaan tuli yli 600 erilaista ristikkotyyppiä. Koljonen kertoo, että
niitä ei ole vielä lyöty lukkoon.
rakennuksessa on käytetty joitakin epätavallisia ratkaisuja, koska se ei ole
Tiedon portaat
ihan tyypillinen koulu – siinä ei esimerkiksi ole lainkaan ruokalaa tai liikuntasalia, sillä ne sijaitsivat vanhastaan tontin vanhoissa rakennuksissa, eikä
Väriä löytyy myös sisältä. Puukoulun luonteeseen kuuluu, että siellä on
tähän kuvioon haluttu puuttua.
paljon valoa ja vaaleita pintoja, mutta esimerkiksi käytävät on ”koodattu”
Mistä sitten sydän koululle, jos ruokala ja jumppasali kerran puuttuvärein siniseksi, vihreäksi ja keltaiseksi – mikä helpottanee sekä pientä
vat? Koljonen kohortteineen ratkaisi ongelman muodostamalla kokoavan
että vähän isompaakin koululaista suunnistamisessa. Ja vaikka ruokakeskustilan atriumpihasta. ”Halusimme pitää atriumpihan ympärille kietoulaa saati liikuntasalia ei olekaan, talossa on kuitenkin isompiin kokoontuvan rakennuksen ulkokuoren ja räystäslinjat mahdollisimman yksinkertumisajoihin sopiva porrastettu aula-auditorio, joka yhdistyy luontevasti
taisena kaupunkikuvallisista syistä”, Koljonen toteaa ja lisää, että toiminkirjastoon. Tällöin oppilas voi napata kirja hyllystä ja kiivetä muhkeille portojen määrittelemät erilaiset runkosyvyydet eri puolilla atriumpihaa tekivät
taille lukemaan, rehtori visioi.
”Samaten teatteriesityksiä on mahdollista järjestää tässä tilassa.”
vesikatosta haastavan toteuttaa.
”
44 prointerior 3–4 / 14