Sisustusarkkitehdit SIO ry
Hämeen
Viherrakennus Oy
NYKYASUMISEN HAASTEISTA
TEKSTI: MARIKA LAAKKO,
PÄÄSIHTEERI, YTM, SISUSTUSARKKITEHDIT SIO RY
KUVA: VISIT FINLAND
Hyvän
viher- ja maanrakentamisen
ammattilainen
30 vuoden kokemuksella
Hämeen Viherrakennus Oy
Vedentaustantie 940
35240 Ristakallio
24 prointerior 3–4 / 14
JOKAINEN TÄMÄN kesänsä Suomessa viettänyt on vähintään kerran avannut suunsa ja huomattanut hellekiintiön jo olleen vaihteeksi tässä.
Kauppojen tuuletin- ja markiisivarastot on myyty loppuun ja grilli- ja pihatarvikkeet viedään käsistä. Aurinko saa sinnikkäimmätkin talvi-ihmiset
nauttimaan ulkoilmasta. Kaupunkilaiset tuskailevat korkeiden sisälämpötilojen vuoksi, uloskaan ei pääse vilvoittelemaan. Ja entä sitten työpaikoilla?
Osa meistä pitää loma-Suomen pyörimässä.
Asunto- ja kaupunkisuunnittelu on jatkuvasti haasteiden ympäröimä.
Ihmisten elintottumukset muuttuvat, ilmastonmuutos on vääjäämätön tosiasia ja väestön ikärakenne suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä asettaa palveluille todellisia vaatimuksia. Tämänkesäinen helle on yksi ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista, runsaslumiset talvet – erityisesti
pääkaupunkiseudulla – toinen (ääri)esimerkki asumisen haasteista. Ilmaston vaikea ennustettavuus asettaa kysymyksiä rakennetun ympäristön
yksityiskohdille. Millaisia näkökulmia pelkästään sääolosuhteet tuovat ratkaistavaksi?
Kotona ihminen saa käytännössä tehdä mitä haluaa. Sosiaalinen etiketti ei määrittele olomuotoa/tapaa samalla tavalla kuin vaikka liikenteessä
ja kanssakäymisessä muiden kanssa. Jos asunnossa sisälämpötila on korkea, voi huoletta olla niin vähissä vaatteissa kuin haluaa. Tämä sama ei
(valitettavasti) ole mahdollista ulkona tai työpaikalla. Varsinkin kaupungissa
korkeat sisälämpötilat ovat ongelma. Vanhukset, sairaat, kotieläimet ja me
kaikki ahdistumme kuumasta. Läpiveto, tuuletus ei välttämättä auta tai ole
mahdollista.
Mikä avuksi, rakentajat? Paksut seinät keräävät lämpöä ja yksittäinen
sadepäivä ei paljon viilennä ilmaa. Miten esimerkiksi etelä-Eurooppa on
ratkaissut ongelman? Siellä on yksinkertaiset ikkunat ja kivilattiat. Kolikko
kääntyy kun mennään kohti talvea. Pohjoismaisittain rakennetuissa
taloissa on mukavan lämmintä, eikä niissä tarvitse nukkua monen peitteen
kanssa. Nämä kesäiset maat taas tuskailevat kylmyyden kanssa. Lämpö
karkaa harakoille huterista ikkunoista ja lattia on niin kylmä, että kengät on
pidettävä jalassa. Onko meille sitten mitään tehtävissä? Luulen, että meillä
on alistuttava kohtaloon ja annettava erävoitto helteelle.
Työpaikkojen olosuhteet ovatkin haastellisemmat. Harvalla on mahdollisuutta ottaa töissä ns. rennosti ja himmailla simmareissa. Usein toimistotiloissa onkin hillittömän viileä, ja ulos mennessä tuntuu paistuvan. Suuret
vaihtelut sisä- ja ulkoilman välillä taas tuovat monelle flunssan. Käytännössä työpaikoilla on helteellä joko liian kylmä tai liian kuuma. Työntekoa
kuumissa lämpötiloissa on rajoitettu ja ohjeistettu, mutta aina tulee tilanteita, joissa pitää vaan mennä eteenpäin. Voiko toimitilakehittäminen vastata tähän haasteeseen? Olen miettinyt ratkaisuja mm. ravintoloiden näkökulmasta, mutta aihe lyö aivan tyhjää. Insinöörit hoi, tässä olisi pähkinä
purtavaksi!
Taukojen pitäminen, nesteytyksestä (ja syömisestä) huolehtiminen ja
säännöllinen liikkuminen pitävät meidän helteelläkin vireessä. Tuulettimet
ym. keinot ovat sallittuja, mutta eivät läheskään aina mahdollisia. Mitään
järisyttäviä ratkaisuja tuskin tullaan lähitulevaisuudessa näkemään, ilmaston lämpenemistä vastaan taistelu lienee toimivin ratkaisu!