Teema Urban
”
Working Garden
näkyy mm. lasiseinien
oksakuvioisena
teippauksena.
kokoinen ruutupinta venyy leveyttä ja korkeutta asuntosiivissä ja lasipinnat kasvavat sisääntulokerroksen auditorio- ja aulatilojen edessä.
Julkisivut jatkuvat suorina katon harjasta maahan asti, vain sisääntulon
tumma lasiseinä on painettu rakennukseen sisään. Asuinhuoneistojen
parvekkeiden valkoiset, sirot, lattametallista tehdyt pinnakaiteet keventävät asuinsiipien ilmettä.
Julkisivua kiertävä kivinen, alin kerros on ristipäähakattua Ylämaan
vaaleaa graniittia. Sama pinta jatkuu myös asuinosissa, pilarien takana
julkisivussa. Samaa kiveä on käytetty harjattuna sisääntuloaulan lattiassa ja aulasta nousevassa portaikossa.
”Rakennuksen sijainti junaradan vieressä ja sen tuomat vaaratekijät työmaalle toivat vaatimuksen julkisivun nopealle toteutukselle rakennuspaikalla. Päädyimme toteuttamaan kaavassa määrätyn valkoisen
rappauspinnan Parman esivalmisteisilla julkisivuelementeillä. Elementeissä oli valmiina kiinni myös huolellisesti hiottu, graniittisen ikkunapenkin kiinnitys detalji. Elementteihin toteutettiin paikalla pintakerros,
matorappaus, jossa laastimassan isommat muruset muodostavat hierrettäessä elävän pintakuvion. Toteutus sai aikaan hyvinkin yksiaineisen,
monoliittisen vaikutelman, mitä julkisivuun haimme” kertoo Ilkka Salminen.
Nopeus määrittelee hanketta muutenkin. Rakennus on valmis vain
2,5 vuotta kilpailuvoiton julistamisesta. Verstas Arkkitehtien hyvä työ16 prointerior 3–4 / 14
ryhmä, eri osapuolien toimiva yhteistyö, paljon työtä ja asiantuntemusta
sekä huolellisesti hoidettu tietomallihanke pitivät hankkeen aikataulussa
korkeista laatuvaatimuksista huolimatta. Kun kantavat rakenteet oli
saatu asettumaan paikoilleen suunnitelmissa, alkoivat työt työmaalla.
Rakennus on selkeä ja ryhdikäs. Julkisivun voimakkaasti graafinen
ruudukko tuo nopeasti mieleen toisen rakennuksen Katajanokan rannassa, kiistellyn Alvar Aallon Enso-Gutzeitin pääkonttorin. Päätä kääntämällä voi vertailla vastapäisen Finlandiatalon julkisivun rytmiikan yhtäläisyyksiä. Tämä rakennus on suunniteltu paikalleen pelaamaan yhdessä
Alvar Aallon arkkitehtuurin kanssa.
Sisääntuloaula herättää mielikuvia funktionalismista. Pyöreäkulmaisena sisääntuloaulaan työntyvä, lasiseinäinen toimistokerroksen kulma
detaljeineen, ylöspäin kapenevan portaikon vapaina kiertyvät muodot,
pyöreät, solakat pilarit sekä portaikon julkisivusta tuttu, valkoinen pinnakaide vetävät ajatukset funktionalismin kultakauden rakennuksiin, Lasipalatsiin ja Olympiastadionille, ja tuovat muistumia Alvar Aallon rakennuksista.
Ilkka Salminen vastaa ”Tottakai Aallon arkkitehtuuri on vaikuttanut tietoisesti ja tiedostamattomasti. Siitä huolimatta olemme pyrkineet
tekemään omista lähtökohdistamme oman näköistämme taloa. Meidän 30–40-vuotiaiden arkkitehtien sukupolvella lienee neutraalimpi suhtautuminen Aallon arkkitehtuuriin. Voimme avoimemmin diggailla ja