KUVA: TUOMO TAMMENPÄÄ
KUVA: COEN RUYS
TULEVIA TRADITIOITA ETSIMÄSSÄ
VENETSIAN ARKKITEHTUURIBIENNAALISSA
KURKISTELLAAN KONTRASTIEN
KYNNYKSELLÄ
TEKSTI: LAURA LAAKSO
Moderni ja traditio. Urbaani ja ruraali. Alkuperäinen ja replica. Paikallinen ja
universaali. Arkkitehtuurin vastinpareja, joista lähteä liikkeelle – joko
valitsemalla tuulensuunta tai törmäyttämällä ääret kulmien ja kolkkien
uudelleen näkemiseksi.
VENETSIAN ARKKITEHTUURIBIENNAALILLA on parhaimmillaan
Käymäisillään taloksi
ollut rooli arkkitehtuurin kulloistenkin kierteiden suunnannäyttäjänä, joka
Venetsian Arkkitehtuuribiennalen vuoden 2014 Aalto-paviljongin valtaa
kahden vuoden välein kokoaa yhteen alan ajankohtaisimmat avaukset.
”Re-Creation”. OOPEAA eli Office for Peripheral Architecture on synnyttänyt paviljongin kylkeen installaation, joka pohtii tilan
Järjestyksessä neljästoista, vuoden 2014
ja suojan, arkkitehtuurin peruselementtien olemuksia
biennaali pureutuu pääkuraattorinsa, hollantilaisen
Suomen paviljongin
modernin lähestymistavan kautta.
arkkitehti-teoreetikko Rem Koolhaasin sanoin arkkinäyttely käy usealla
Arkkitehti Anssi Lassilan suunnittelema instaltehtuurin ajattomiin perusasioihin ja pyrkii määrittelelaatio koostuu kahdesta pelkistetystä, siilomaisesta
mään arkkitehtuurin taiteellista perustaa uudelleen.
rintamalla vuoropuhelua
rakennelmasta, jotka on sijoitettu Aalto-paviljongin
Kesäkuusta marraskuuhun avoinna oleva näyttely
paikallisuuden ja
molemmin puolin.
keskittyy nyt tutkailemaan alan globaaleja ja kansalToisen, kuusihirrestä työstetyn ”majan”, on
lisia kehityskulkuja otsikon ”Absorbing Modernity:
kansainvälisyyden kanssa.
toteuttanut suomalainen puuseppä ja toisen, bam1914–2014” alla.
burakenteisen ”majan”, taas on rakentanut kiinalaiSuomi on ollut mukana Venetsian Arkkitehtuunen työryhmä. Kahden erilaisen kulttuurin kohdatessa kolmannen kulttuuribiennalessa omalla näyttelyllään vuodesta 1990. Vuorovuosin Arkrin maankamaralla ja toisaalta kahden uuden rakennelman kohdatessa jo
kitehtuuribiennalen kanssa järjestettävään Venetsian Taidebiennaaliin
olemassa olevan rakennuksen eli Aalto-paviljongin, tulevat arkkitehtuurin
Suomi on kuitenkin osallistunut säännöllisesti jo vuodesta 1954. Maire
aika ja paikka valotetuiksi tuoreella tavalla.
Gullichsenin aloitteesta Suomelle valmistui vuonna 1956 oma, alun perin
”Re-Creation” -installaation yhdessä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuktilapäiseksi aiottu paviljonki, jonka suunnittelijana toimi Alvar Aalto.
sen kanssa tuottaneen Arkkitehtuurimuseon mukaan näyttely innostaa
Pieni puurakenteinen paviljonki sijaitsee keskeisellä paikalla biennaapohtimaan myös alkuperäisyyden ja monistettavuuden teemoja.
lialueella, ja siitä on vuosien saatossa kehkeytynyt varsin tunnettu sinival”Re-Creation” on saapunut Venetsiaan Kiinan Shenzhenistä, jossa se
koinen maamerkki. Aalto-paviljonkia kunnostettiin ensimmäisen kerran
oli esillä Aasian suurimmassa arkkitehtuurin ja urbanismin biennaalissa.
italialaisten toimesta 1970-luvun puolivälissä ja vuonna 1993 se restauArkkitehtuurimuseon johtajan, Juulia Kausteen sekä hollantilaisen arkroitiin suomalaisvoimin.
”
8 prointerior 3–4 / 14