KUVAT: TUOMAS UUSHEIMO
Summasen mukaan toimistossa on keskusteltu fokusoitumisesta, keskittyäkö esimerkiksi koulujen suunnittelemiseen. ”Olemme tulleet kuitenkin
siihen tulokseen, että on parempi tehdä laajalla kirjolla erikokoisia töitä ja toimia kaikilla rakentamisen
osa-alueilla. Hyvä arkkitehtuuri ei ole pelkästään
sakraalirakennuksia tai taidemuseoita, vaan myös
vaikkapa Helsingin Energialle suunniteltuja sähköasemia.”
Nöyrä asenne työhön tarjoaakin arkkitehdille
alati uusia ja kiinnostavia haasteita, joiden myötä
jatkuva uusiutuminen ja ”nahanluontikin” onnistuvat.
Kampin kappelissa tilataideteosmaisuus ja detaljiikkaan asti ulottuva taituruus lienevätkin hedelmiä
monipuoliselta ja avarakatseiselta suunnittelupolulta.
Jo sisäänkäynnissä aistii huolella harkitun ja viimeistellyn vähäeleisen minimalistisuuden.
Simonkadulta laskeutuva jalusta toimii oivan
kontrastisena kivijalkana auringossa hehkuvalle
kuusirimoitetulle kappelimassalle, ja sisäänkäyntiaula suoraviivaisine betonipintoineen käy viileäntyylikkääseen debattiin lämpimän, kaarevan kappeliseinän kanssa.
Hauska yksittäinen puupenkki muutoin lasi-ikkunoiden ja betonin määrittämässä aulatilassa tuo
kuin aavistuksen siitä, mikä pelkistetyn kauniin puisen kappelinoven toisella puolella odottaa.
Itse kappelisalin harmonia synnyttää illuusion,
jossa ympäröivä arkitodellisuus häviää ja ajasta tulee ikään kuin yhtä korkean, oman morfologian ja
omat aallonpituutensa omaavan tilan kanssa. Ovaalinmuotoisen katon valoaukoista epäsuorasti lankeava valo luo seinille auringonpilkahdusten ja oksakohtien välisen loputtoman leikin. Samalla eri
puulajit orgaanisine syineen rupattelevat kiintoisasti seinissä, saarnastuolissa, penkeissä ja kohti sakastia lohkaistuissa oviaukoissa.
Hiljaisuuden kappeli puhuu omaa, salaista kieltään.
Opus kellutus ja muita visioita
Kampin kappelin ohella Arkkitehtitoimisto k2s:n kädenjälki näkyy muun muassa Helsingin Olympiastadionin muutostöissä, Katajanokan tulli- ja pakkahuoneen elävöittämisessä sekä Siltasaaren Paasitornin
ja uudishotelli Scandic Paasin suunnitteluprojekteissa.
Jos kohta Paasitornin projektissa haasteena oli
uusien logistiikkatilojen rakentaminen osittain merenpinnan alle, ollaan Katajanokan jäänmurtajalaituriin
ensi kesänä valmistuvan uuden toimistorakennuksen
myötä tekemisissä jo kelluvan rakenteen kanssa.
”Kelluvan toimistotalon toteutussuunnitelma on
54 prointerior 3 / 12