ken näyttelyssä tavanomaiseen valkoiseen galleriatilaan mykistävän, lähes taianomaisen tunnelman.
”Näkyvä valo, se mitä näemme, on kuitenkin vain osa
valosta. Olisi mielenkiintoista tutkia, miten tietyt asiat vaikuttavat, vaikkemme niitä näe. Millaisia vaikutuksia esimerkiksi
ilmenisi, kun katsoja altistettaisiin valolle, joka ei liiku näkyvän valon aallonpituuksilla”, pohtii Juha Rouhikoski.
Hyvinvointitilojen valosuunnittelussa lähtökohtana ovat
potilaiden tai asiakkaiden tarpeet, toki tiloissa työtä tekevän
hoitohenkilökunnan vaatimukset huomioiden. Ilmapiiriltään
kodikas ympäristö, jonne päivänvalolla on esteetön pääsy ja joka on visuaalisesti tarpeeksi mielenkiintoinen ja sopivasti stimuloiva, on omiaan lisäämään hyvinvoinnin tunnetta
ja osaltaan edistämään paranemisprosesseja. Hyvällä valosuunnittelulla on siis varsin voimistava vaikutus.
Valaise minut
”Kaikkea ei pidä valaista, vaan kannattaa muistaa kontrastien merkitys”, muistuttaa Juha Rouhikoski. ”Kun ympäröivät
asiat valaistaan, jokin arkkitehtuurin osa voi tulla parhaiten
näkyviin. Tasapaksulla valaistuksella kadotetaan tilallisia syvyyksiä. Eri asia on tietenkin, jos tavoitellaan nimenomaan
pehmeätä, tasaista valoa.”
Yksi valaisin keskellä kattoa helposti pienentää tilaa, kun
valo keskittyy huoneen keskelle ja seinäpinnat jäävät vähem-
Toteutettaessa hyvinvointitiloja, hoitoloita ja
hoivakoteja toiminnallisesti ja taloudellisesti
tehokkaiksi unohtuu usein laskuista tuiki tärkeä mutta
näkymättömäksi naamioitunut tilan haltia, valo.
Elektromagneettinen säteily saa pintoihin osuessaan
näkyvän valon olemuksen ja ohjaa katsettamme
tilassa, antaen tilalle muodot, värit, dimensiot ja
pintarakenteen, toisin sanoen arkkitehtuurin ja
sisustuksen yksityiskohdat.
mälle valolle. Kun ihminen luonnostaan hakeutuu valon ääreen, myös toiminnot keskittyvät tällöin keskelle huonetta. Tilan tunnelma syntyy paremmin, kun valon jakaa useampiin
pisteisiin tilan toimintojen mukaan. Pinnoiltaan vaalean tilan valaiseminen käy toki helpommin ja vähäisemmällä valon määrällä kuin tummasävyisen tilan, jossa esiintyy useammin häikäisyä eivätkä yleisvalon kaltaiset valaisimet toimi
kovin hyvin.
”Epäsuora, esimerkiksi katon kautta tuleva valo on
useimmiten paras ratkaisu. Tällöin kirkkaat, silmiä häikäisevät valopisteet eivät näy”, sanoo Juha Rouhikoski. ”Eikä pidä myöskään unohtaa mitä ikkunan takaa näkyy. Suomessa,
missä luonto ikkunan takana on useimmiten pimeässä, jää
usein miettimättä maiseman valaistus. Myös ulkovalaistuksen
pitäisi olla harmoniassa arkkitehtuurin ja luonnon kanssa”,
lotaiteeseen keskittyneen yksityisnäyttelynsä pitänyt Juha Rou-
muistuttaa Juha Rouhikoski.
hikoski.
”Esimerkiksi mielenterveyspotilaille voivat jotkut värit olla
Hyvässä valossa
pelottavia, ne voivat laukaista voimakkaita tuntemuksia.” Teat-
Esimerkiksi sairaalatiloissa tarkkuutta vaativat toimenpiteet
terikorkeakoulun Valo- ja äänisuunnittelun laitokselta valmistu-
edellyttävät laadukasta valaistusta, jonka kuitenkin pitäisi liit-
nut Rouhikoski on kiinnostunut valon meditatiivisista ulottuvuuk-
tyä saumattomasti osaksi tilojen estetiikkaa. Sairaalan käy-
sista ja ominaisuuksista, joilla luoda vahvoja tilakokemuksia ja
tävillä kuljetetaan makaavia potilaita, mikä tulisi huomioida
tunnelmia vähäeleisen minimalistisin keinoin. Punaista ja sinis-
häikäisevien valonlähteiden sijoittelussa.
tä valoa vaikuttavasti hyödyntävät valoteokset loivat Rouhikos-
Lasten hoitotiloja voisi valon avulla tehdä leikkisämmik-
3 / 11
prointerior 61