ILMOITUS
Screenkaihdin suojaa
tehokkaasti lämmöltä
ja häikäisyltä viemättä
näköyhteyttä ulos.
AURINGONSUOJARATKAISUISSA ON
NYT VALINNANVARAA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
Huolella suunniteltu aurinkosuojaus parantaa kohteen
energiatehokkuutta – ja lisää käyttömukavuutta.
KIINTEISTÖJEN AURINKOSUOJAUS kehittyy jatkuvasti. Suomi
seuraa tässä trendissä muuta Eurooppaa hivenen jälkijunassa, mutta
myös kotimaisia tuotteita ja osaajia on nyt tarjolla.
Aurinkoon liittyvät haasteet toki tunnetaan suunnittelijapuolella. Aurin-
kosäteilyn energiasta noin puolet siirtyy ikkunoiden kautta rakennuksiin –
ja säteilyn törmättyä sisätilan pintoihin energia muuttuu lämmöksi, johtuu
rakenteisiin ja lämmittää tilaa.
Lämpösäteilyksi muuttunut aurinkoenergia taas ei kykene poistumaan
säteilyn muuttuneen aallonpituuden takia yhtä tehokkaasti kuin se tuli
sisään. Lisäksi nykyaikaiset energiatehokkaat ikkunat ja muut rakenteet
edesauttavat lämmön sisällä pysymistä.
”Aurinkosuojat estävät tehokkaasti aurinkoenergian siirtymisen sisä-
tiloihin”, toteaa toimitusjohtaja Jarno Ahtonen Artic-kaihdin Oy:stä. Artic-
Kaihdin on Suomen johtavia aurinkosuojalaitteiden valmistajia, joka val-
mistaa vuosittain yli 250 000 erilaista kaihdin- ja aurinkosuojatuotetta.
”Oikein toteutetulla nykyaikaisilla aurinkosuojausratkaisuilla voidaan
säästää jäähdytys-, valaistus- ja lämmitysenergiaa sekä lisätä asumismu-
kavuutta”, Ahtonen summaa.
Aktiivi vai passiivi?
Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä passiivisesti että aktiivisesti. Pas-
siivisesti auringosta saatavaa valoa ja lämpöä hyödynnetään suoraan ilman
erillisiä laitteita; aktiivisessa hyödyntämisessä auringonsäteily muunnetaan
aurinkokeräimillä lämpöenergiaksi.
Passiivisesti auringon lämpösäteilyä käytetään rakennuksen energian-
kulutuksen pienentämiseen ilman aurinkokeräimiä, jolloin rakennus toimii
suoraan lämpövarastona.
Aurinkoenergian passiivista hyödyntämistä on mm. tilojen lämmitys-
tarpeen leikkaaminen ikkunoista saatavan suoran auringonsäteilyn avulla,
tilojen lämmitystarpeen leikkaaminen rakennuksen aurinkoisen puolen jul-
kisivuun liittyvän lasiseinäisen puskurivyöhykkeen avulla ja suoran aurin-
gonsäteilyn hyödyntäminen ulkoilman esilämmitykseen ilmanvaihdossa
(esimerkiksi korvausilmaikkuna).
”Aurinkoenergian passiiviseen hyödyntämiseen liittyy olennaisesti
aurinkosuojaus, jolla torjutaan erityisesti kesäaikaan suoran auringonsätei-
lyn epäedullisia vaikutuksia”, Ahtonen toteaa.
Se, kuinka paljon rakennus voi hyödyntää aurinkoenergiaa, vaihtelee
rakennuksen sijoituksen, suuntauksen, muodon, ikkunoiden koon ja sijain-
nin sekä käytettyjen rakennusmateriaalien mukaan.
Tietoisuus nousussa
Ahtosen mukaan eteläisemmässä Euroopassa – ja Pohjolassa esimerkiksi
Ruotsissa ja Norjassa – erilaiset kehittyneet aurinkosuojaratkaisut ovat
olleet arkipäivää jo pitkään. Suomessa ei olla aivan yhtä hereillä, mutta vii-
meisen viiden vuoden aikana tietoisuus on noussut huomattavasti.
”Etenkin suunnittelijat ovat nyt kiinnostuneita tuotteista ja niiden omi-
naisuuksista ja esimerkiksi isoissa julkisissa kohteissa näitä ratkaisuja
46 prointerior 2 / 19