prointerior 2/2019 - Page 39

Trendit tulevat Suomeen viiveellä Esimerkkinä viime aikojen uudenlaisesta tiilirakentamisesta Blomberg mainitsee Helsingin Kruunuvuorenrannan Hopealaakso-projektin, jossa Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy toimi suunnittelijana. ”Siellä kiinteistöjen julkisivuihin on käytetty kuutta eri tiililaatua, viittä eri väriä ja viittä ladontatapaa reliefimuurauksena. Auringonvalo tuo reliefi- muurauksen luonteen esille”, Blomberg selittää. Hopealaakso-kiinteistön sisäänkäyntien seinissä on esimerkiksi ulko- mailta tuotuja pitkänomaisia ja litteitä erikoistiiliä. ”Monet arkkitehtuurin suuntaukset tulevat ulkomailta Suomeen noin 3–4 vuoden viiveellä. Vaikutteiden sopeuttaminen pohjoisiin oloihin vie oman aikansa.” Uudet trendit tukevat Blombergin mukaan yhä laadukkaampaa, kes- tävämpää ja terveellisempää rakentamista. ”Hyvä esimerkki klassisesta ja aikaa kestävästä tiilimuurauksesta Suomessa on vaikkapa Helsingin yliopiston Kaisa-kirjasto.” n TIILEN MONIPUOLINEN käyttö on tullut taas muotiin rakentami- sessa. ”Ensin tiilien pintastruktuuriin tuli lisää rouheutta, ilmettä ja värien vaihtelua. Sitten tiilirakentamisessa alettiin kilpailla myös laadulla. On ollut ilo tutustua muurarien ammattikuntaan, jolla on näissä asioissa pal- jon osaamista”, arvioi arkkitehti Mikko Blomberg Huttunen-Lipasti Ark- kitehdit Oy:stä. ”Tiili on ikiaikainen materiaali, joka myös tuntuu sellaiselta. Tiilien väri- skaalat sopivat hyvin yhteen erilaisten ympäristöjen kanssa.” Yleisesti ottaen tiilimateriaali koetaan visuaalisesti lämpimänä. Julki­ sivumateriaalina se soveltuu moniin paikkoihin ja laadukkaaseen kaupun- kimaiseen rakentamiseen. ”Tiilellä pystytään toteuttamaan monia erikoisratkaisuja myös raken- nusten sisätiloissa. Esimerkiksi tiilirakenteiset holvit ja kaarevat seinämuo- dot varmaankin tulevat yhä yleisemmiksi”, Blomberg arvioi. ” Tiili on ikiaikainen materiaali. Erikoistiiliä tuodaan Tanskasta Tanskalaiset tiilet ovat yleistymässä suomalaisissakin julkisivuissa. ”Olemme suunnitelleet tanskalaisista tiilistä tehtyjä julkisivuja erityisesti Helsingin kantakaupungin uusiin asuinkortteleihin. Joissakin tapauksissa saman korttelin julkisivuissa on sekä tanskalaisia että Suomessa valmistettuja tiiliä”, kertoo arkkitehti Vesa Oiva Anttinen-Oiva Arkkitehdeistä (AOA). ”Arkkitehdit käyttävät suunnitelmissaan nykyisin paljon erikoistiiliä, koska niissä väri- ja tyyppivalikoimat ovat paljon runsaampia kuin kotimai- silla vakiotiilillä.” Tiili on Oivan mukaan muutoinkin yleisimpiä nykyisin käytettäviä julki- sivumateriaaleja. ”Elävän kaupunkikuvan kannalta on tärkeää, että julkisivuissa voidaan käyttää vaihtelevia materiaaliratkaisuja.” Helsingin Sompasaareen on valmistumassa asuinkortteli, jossa jokai- sen asuinhuoneistolinjan julkisivu on eri tiiltä. Kaikkiaan korttelin julki- sivuissa on käytetty kahdeksaa eri tiilityyppiä. ”Käsinlyötyjä tiiliä on muurattu suomalaisiin julkisivuihin jo pitkään. Kymmenisen vuotta sitten AOA oli mukana Helsingin yliopiston pääkirjas- ton Kaisa-talon hankkeessa, jossa materiaali oli yhtä ruukintiiltä.” Toimivia ratkaisuja monella eri tyylillä Tanskalaiset tiilet ovat tavallista pienempiä. Niiden etuna on erilainen ulkonäkö, jonka avulla saadaan laadukkaita julkisivuratkaisuja. ”Tanskalaisista tiilistä löytyy myös tyyppejä, jotka ovat tavallista pitem- piä ja matalampia. Olisi toivottavaa, että myös näiden tiilien käyttö yleis- tyisi”, Oiva toteaa. ”Uusilla asuinalueilla ylipäätään on jo nyt aiempaa enemmän vaihtelua eri tiilityyppien ja värien käytössä julkisivurakentamisessa.” Oiva arvioi, että joissakin tilanteissa myös muototiilillä saadaan aikaan yhtä toimivia ratkaisuja kuin käsinlyödyillä tiilillä. ”Tämä riippuu paljon ympäristöstä. Asiaan vaikuttaa myös se, käyte- täänkö jotakin sellaista erikoismuurausta tai -ladontaa, jolla tiilipintaa saa- daan vaikkapa reliefimäiseksi.” ”Tiilellä on mahdollista myös tehdä esittävää kuvaa muurauspintaan”, Oiva sanoo. Esimerkiksi Jätkäsaaren päiväkodin ulkoseiniä Helsingissä kuvitettiin taiteilija Erika Kallasmaan teoksilla, jotka toteutettiin värillisillä lasitetuilla ja poltetuilla tiilillä. ”Toki tiilellä on perinteisestikin voitu tehdä monenlaista julkisivua. Nyt mukaan on kuitenkin tullut uudenlaisia tiiliä ja muuraustekniikoita, joita ansiokkaasti käytetään julkisivuissa.” n ” Arkkitehdit käyttävät suunnitelmissaan nykyisin paljon erikoistiiliä. 2  /  19  prointerior 39