den vaatimusten paremman huomioimisen. ”Käyttäjänäkökulmaan, hen-
kilökunnan tarpeiden huomioimiseen ja hotellin asiakkaille näkymättömän
toiminnan tehokkaampaan järjestämiseen on alettu kiinnittää huomiota
eri tavalla kuin aikaisemmin. Koska henkilökunnan toiminnan sujuvuus on
hotelliliiketoiminnassa myös keskeinen kustannustekijä, itse hotellitoimin-
nan organisoimiseen panostaminen on karsinut aiemmin usein rakentami-
sen ehdoilla tehtyjen ympäristöjen epäkäytännölliset asiat pois.”
Valjus näkee seuraavana hotellirakentamisessakin voimistuvana tren-
dinä vastuullisuuden ja ympäristöasiat, joihin hankkeissa halutaan kiin-
nittää merkittävästi aiempaa enemmän huomioita myös itse hotelliliike-
toiminnan vaatimuksesta. Erilaiset rakennuksia ja hotelleja määrittelevät
laatu- ja ympäristösertifikaatit ovat nousseet merkittäviksi, ja ne ohjaavat
myös hotelleissa materiaalivalintoja, rakenteita ja talotekniikkaakin. Myös
rakennusmääräykset ohjaavat tänä päivänä entistä voimakkaammin ener-
gia- ja ympäristöasioiden huomioimiseen hotellihankkeissa.
Hotellimaailman vaikutteet leviävät
kiinteistökehityksen puolelle
Sampo Valjus näkee hotellimaailman vaikutteiden valuvan väistämättä
myös kiinteistökehityksen puolelle. Hän nostaa esiin esimerkiksi Ouluun
toteutetun Lipporannan alueen, missä rakennusten maantasokerroksiin
suunniteltiin ja toteutettiin näyttävät yhteiset tilat.
”Asuntorakentamisen puolella yhteistiloja on pyritty toteuttamaan
jo vuosikymmeniä. On ollut kuitenkin aivan selvää, etteivät nämä tilat
toteudu riittävän kutsuvina ja valovoimaisina, ellei hankkeessa ole mukana
sisustussuunnittelijaa, joka saa yhteistilat ottamaan vatsanpohjasta elä-
myksellisyydellään. ”
Lipporantaan toteutettiin hotellitasoiset yhteistilat, missä asukkai-
den käyttöön on tarjolla esimerkiksi vierailijahuone, kokous ja oleskelu-
tiloja kuntosalin lisäksi. Lipporannan sisustussuunnittelun on toteuttanut
VDP Helsinki. ”Nämä tilat todella palvelevat asukkaita sillä ajatuksella,
että pienempikin kämppä riittää, kun vierailijat kehtaa ottaa vastaan talo-
jen yhteistiloissa sisustuksen ansiosta. Yhteistiloissakin sisustuksen on
oltava riittävän korkeatasoinen ja laadukas, että se muuttuu osaksi asuk-
kaiden arkea”, Valjus toteaa. n
34 prointerior 2 / 19