prointerior 2/2019 - Page 34

den vaatimusten paremman huomioimisen. ”Käyttäjänäkökulmaan, hen- kilökunnan tarpeiden huomioimiseen ja hotellin asiakkaille näkymättömän toiminnan tehokkaampaan järjestämiseen on alettu kiinnittää huomiota eri tavalla kuin aikaisemmin. Koska henkilökunnan toiminnan sujuvuus on hotelliliiketoiminnassa myös keskeinen kustannustekijä, itse hotellitoimin- nan organisoimiseen panostaminen on karsinut aiemmin usein rakentami- sen ehdoilla tehtyjen ympäristöjen epäkäytännölliset asiat pois.” Valjus näkee seuraavana hotellirakentamisessakin voimistuvana tren- dinä vastuullisuuden ja ympäristöasiat, joihin hankkeissa halutaan kiin- nittää merkittävästi aiempaa enemmän huomioita myös itse hotelliliike- toiminnan vaatimuksesta. Erilaiset rakennuksia ja hotelleja määrittelevät laatu- ja ympäristösertifikaatit ovat nousseet merkittäviksi, ja ne ohjaavat myös hotelleissa materiaalivalintoja, rakenteita ja talotekniikkaakin. Myös rakennusmääräykset ohjaavat tänä päivänä entistä voimakkaammin ener- gia- ja ympäristöasioiden huomioimiseen hotellihankkeissa. Hotellimaailman vaikutteet leviävät kiinteistökehityksen puolelle Sampo Valjus näkee hotellimaailman vaikutteiden valuvan väistämättä myös kiinteistökehityksen puolelle. Hän nostaa esiin esimerkiksi Ouluun toteutetun Lipporannan alueen, missä rakennusten maantasokerroksiin suunniteltiin ja toteutettiin näyttävät yhteiset tilat.  ”Asuntorakentamisen puolella yhteistiloja on pyritty toteuttamaan jo vuosikymmeniä. On ollut kuitenkin aivan selvää, etteivät nämä tilat toteudu riittävän kutsuvina ja valovoimaisina, ellei hankkeessa ole mukana sisustussuunnittelijaa, joka saa yhteistilat ottamaan vatsanpohjasta elä- myksellisyydellään. ” Lipporantaan toteutettiin hotellitasoiset yhteistilat, missä asukkai- den käyttöön on tarjolla esimerkiksi vierailijahuone, kokous ja oleskelu- tiloja kuntosalin lisäksi. Lipporannan sisustussuunnittelun on toteuttanut VDP Helsinki.  ”Nämä tilat todella palvelevat asukkaita sillä ajatuksella, että pienempikin kämppä riittää, kun vierailijat kehtaa ottaa vastaan talo- jen yhteistiloissa sisustuksen ansiosta. Yhteistiloissakin sisustuksen on oltava riittävän korkeatasoinen ja laadukas, että se muuttuu osaksi asuk- kaiden arkea”, Valjus toteaa. n 34 prointerior   2  /  19