prointerior 2/2018 - Page 11

PLATFORMISTA VERSOO PAREMPI ARKI ÄLYKKÄÄN KAUPUNGIN ekosysteemin arvoja ovat mm. terveellinen, turvallinen ja yksilöllinen rakennusten sisäympäristö ja ulkoalueet, rakennetun ympäristön ja liikkumisen ekologisuus, esteettömyys, kaupunkilaisen energiahankintakustannuksen ja energian käytön optimointi, kodin reaaliaikainen hallinta- ja valvontamahdollisuus sekä paikan päällä että etänä ja julkisen liikenteen reaaliaikainen tilannetieto. Näiden arvojen varaan voidaan rakentaa ja automatisoida palveluja liki loputon määrä. Rakennetun ympäristön palvelut tuottavat haluttua lisäarvoa kuitenkin ainoastaan silloin, kun ekosysteemin tekninen alusta on viritetty tuottamaan reaaliaikaista, avointa dataa rakennusten tilasta. Lisäksi alustan on kyettävä tyydyttävään vuorovaikutukseen asukkaan kanssa. Tekninen alusta toimii itsenäisesti, ennakoi ja reagoi sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin sekä käyttäjän palvelupyyntöihin ja tarpeisiin. Kaupunkilaisen tai asukkaan sijasta toimijana voi olla myös työntekijä ja yritys, jolloin puhutaan liiketoiminnan tehostamisesta. Kalasataman kaupunginosassa teknisen alustan valintaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Kriteereinä ovat olleet muun muassa alustan yleinen standardointivaatimus, dataviestinnän kaksisuuntaisuus, rajapintojen avoimuus, IoT-kriteerien täyttyminen ja soveltuvuus kysynnänjoustoon sekä tietoturvallisuus. KNX- standardilla toteutettu digitaalinen alusta täyttää älykkään kaupungin tekniset määrittelyvaatimukset. n ”Kalasatama on maailman laajin alue, jossa yhtenäistä avointa älykaupunkistandardia vaaditaan”, sanoo ohjelmajohtaja Veera Mustonen Forum Viriumista. ”Avointen standardien vaatiminen ja innovatiiviset tontinluovutusehdot ovat toimineet Kalasatamassa. Tällä tavalla kaupunki voi tarjota riittävän isoja kokeilualustoja uusien kestävien ratkaisujen testaamiseksi ja levittä- miseksi”, toteaa Sinnemäki ja lisää, että parhaassa tapauksessa tunne- tun standardin käyttö auttaa uusia innovaatioita leviämään maailmanlaa- juisesti. Tontinluovutusehdoista ”Troijan hevonen” Helsingin kaupunki ja Kalasatama palkittiin jo aiemmin tänä vuonna Suo- men KNX-kilpailussa. Takana on määrätietoinen työ: jo vuonna 2012 Helsinki oli ensimmäisenä kaupunkina Suomessa ottamassa käyttöön älykkäitä energiajärjestelmiä koskevat tontinluovutusehdot Kalasata- massa. Helsingin kaupungilla onkin jo vuosia sitten osattu nähdä älykäs kaupunkikonsepti nimenomaan kokonaisuutena. Veera Mustonen uskoo, että Kalasataman tontinluovutusehdot oli lopulta se naula, joka veti ja jolla kisa voitettiin. ”Kalasatama on maail- man laajin alue, jossa yhtenäistä avointa älykaupunkistandardia vaaditaan. Lähes kaikki muut palkitut ja parhaiksi nominoidut ehdokkaat koskivat yksittäisiä kiinteistöjä ja niiden ratkaisuja.” Älykkääseen kaupunkikonseptiin kuuluvat mm. älykkäät ja kaksisuun- taiset energiaverkot, kysynnänjousto, uusiutuva energia, sähköautoilu sekä älykäs kiinteistö- ja huoneistoautomaatio avoimine kommunikaatio- rajapintoineen energiatehokkuutta ja ympäristön arvoja unohtamatta. KNX pyörittää älytaloja Kalasatamassa on käytössä KNX-standardi talotekniikan automatisoinnissa. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä ohjaa rakennusten toimintoja kuten lämmitystä, valaistusta ja turvatekniikkaa joustavasti ja energiatehokkaasti. KNX on avoimeen kommunikaatioon perustuva älytalojen kiinteistöautomaatiotekniikka, joka on maailmanlaajuisesti standardoitu. KNX-standardi on älytalojen edelläkävijä ja tutkitusti markkinajohtaja. Voiko sitten koko Suomen ”kalasatamaistaa” KNX:n avulla? ”KNX on helpointa vetää uudiskohteisiin”, toteaa Mustonen. ”Suomi jo aika rakennettu, joten KNX:n kaltainen standardi ei helposti skaalaudu koko maahan”, hän pohtii. Himasta vetoapua KNX-standardia hyödyntää myös Helenin toimittama Hima-palvelu, jonka avulla Kalasataman asukkaat voivat itse säädellä kotiensa energian- ja vedenkulutusta sekä ohjata sähköjä älypuhelimella tai tabletilla. Holistinen näkemys on toivottavaa, sillä älykkäiden teknologioiden hyödyntämistä rakentamisessa pohditaan Euroopan unionissa parasta aikaa. Eurooppalaisen rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin muutostyön valmistelu on käynnissä, joskin direktiivin muutostyön vaikutukset nähdään vasta muutaman vuoden kuluttua. n 2  /  18  prointerior 11