prointerior 2/2017 - Page 47

TALOSSA ITSE asuva arkkitehti Ville Hassi kertoo, että remonttiin ryh- tyminen ei ollut itsestäänselvyys, sillä rappauksen kunnosta ja kestävyy- destä oli kahdenlaista mielipidettä. ”Lopulta kuitenkin katsottiin, että rappaus on paikoin niin pahasti vau- rioitunut, että remontti oli pakko tehdä.” Seuraavaksi piti pohtia, mitä tehdä ikkunoille, jotka olivat ”puoliksi” alkuperäiset – 1960-luvun alussa oli nimittäin vaihdettu puitteet, mutta originaalit karmit olivat tallella. ”Ikkunoissa käytetty puu oli hyvää laatua, joten halusimme selvittää, olisivatko ne sittenkin korjauskelpoisia.” Uudet samaan hintaan Tarjouksia pyydettiin ja saatiin, mutta saldo oli karu: entisöinti tulisi yhtä kalliiksi kuin kokonaan uusien ikkunoiden ostaminen. ”Kun uusien ikkunoiden myötä oli mahdollista parantaa äänieristystä ja saada paksumpi, kolminkertainen lasi, niin vaaka alkoi kallistua uusien ikkunoiden puolelle.” Suojeltu talo tarvitsi joka tapauksessa nimenomaan puusta valmis- tetut ikkunat, ainakin kadunpuolelle. Ihan ensiksi harkinnassa oli tavan- omainen ”standardi-puuikkuna”, mutta sitten Hassi kuuli käyttökokemuk- sia parista tutusta taloyhtiöstä, joihin standardi-puuikkunoita oli asennettu. ”Kolmesta eri yhtiöstä tuli viestiä, että ikkunat alkoivat reistailla jo aika lyhyen ajan sisällä”, Hassi kertoo. Sata lasissa Niinpä taloyhtiössä päätettiin panostaa ikkunoiden laatuun ja parilta etu­rivin ikkunavalmistajalta pyydettiin tarjous. Valinta kohdistui lopulta Sydänpuu ikkunoihin (malli Jugend MSE). ”Jos ikkunat vaihdetaan kerran sadassa vuodessa, niin silloin kan- nattaa ottaa vaihtoehdoista paras”, Hassi toteaa ja lisää, että Sydänpuu ikkunoiden materiaali veti pidemmän korren kilpailijasta: kun tarjolla oli ”tiukkaa puuta Lapista”, siihen korttiin kannatti tarttua. Isännöitsijä Tom Siljamäki on samoilla linjoilla. ”Ikkunoissa käytetyn puun materiaalilla on suuri merkitys tällaisissa projekteissa. Nyt haettiin ratkaisua, joka kestää seuraavat sata vuotta”, hän kiteyttää. Tilattujen ikkunoiden materiaaliksi tuli honkaantunut, tiheäsyinen mänty. Esimerkiksi painekyllästettyä puuta ja muovilasituslistoja ei projek- tissa käytetty. Pieteetillä eteenpäin Ikkunat haluttiin tehdä mahdollisimman paljon alkuperäisen mallin mukaan. Lisää ”kiritystä” tuli Rakennusvalvonnalta, joka sekin halusi säi- lyttää arvorakennuksen hengen ja ulkoasun mahdollisimman muuttumat- tomana. Niinpä detaljipiirroksia tehtiin lukuisia ennen kuin toimenpidelupa heltisi. ”Joskus toimenpidelupa voi olla läpihuutojuttu, mutta ei tässä pro- jektissa. Katselmuksia oli paljon, mutta niiden kautta täsmentyi se, mitä oikein oltiin hakemassa”, Hassi kuvailee. Rakennusvalvonnalla oli myös näyttää talosta vanhoja valokuvia, joita pystyttiin hyödyntämään detalji­ piirrosten teossa. ”Ikkunoissa oli paljon siroja yksityiskohtia ja ikkunalasit ovat ihan julki- sivujen pinnassa. Nämä kaikki asiat piti ottaa huomioon.” Ikkunoita tilattiin lopulta yli 200, sillä myös sisäpihan puolelle haluttiin – tasapuolisuuden nimissä – samanlaiset ikkunat kuin kadunpuolelle. Puolen vuoden rutistus ”Maaliskuussa 2016 alkanut julkisivuremontti saatiin päätökseen syys- kuussa. Itse ikkunoiden asennus kesti yhteensä noin kaksi kuukautta ja tehtiin useammassa vaiheessa”, kertoo myyntipäällikkö Jouni Lavia Profin Sydänpuu ikkunat ja ovet Oy:stä. ”Meillä oli tuona aikana asennusryhmässä 2–4 henkeä tilanteesta riippuen”, Lavia kertoo. Asuntojen lisäksi ikkunat vaihdettiin myös kat