prointerior 2/2016 - Page 66

” Toiminnallisuuden korostamisen lisäksi samalla on pyritty muodostamaan viihtyisiä sisätiloja. Työmaalla tekemisen meininki Jorvin projektissa suhteuduttiin erityisen huolellisesti ja ammattimaisesti rakennusvalvonnan ja työmaan yhteistyöhön sekä viranomaisasioiden hoitoon. Työmaapäällikkö Kimmo Hyryn johdolla luotiin rakennusvalvonnan kanssa käytännöt niin tarkastusten kuin harmonisoitujen tuotestandardien seurannankin osalta. Näiden avulla työmaan ja valvontaviranomaisten välinen yhteistyö eteni erinomaisesti koko projektin ajan.  Espoon rakennuslautakunnan ja rakennusvalvonnan Hurraa-palkinnon perusteluissa huomioidaan vielä erikseen talon julkisivujen värikäs, keraamisten lankkujen – yhdessä silkkipainetun lasin ja luonnonkivimuurien kanssa – luoma pystyaihe, joka luo kohteelle ”helposti tunnistettavan ja silti harmonisen yleisilmeen”. Antti-Matti Siikalan mukaan lasin käyttö eri muodoissaan on arkkitehtitoimistolle tuttua: ”Sen suhteen ammensimme eniten omasta kokemuksesta sekä yhteistyöstä tekstiilitaiteilija Outi Martikaisen kanssa. Keraamisten ja värikkäiden laattojen käyttö sopi hyvin pariksi vanhalle Jorvin sairaalarakennukselle osoittamaan uudisosan aseman itse kokonaisuudessa.” Tunnusta väriä Talon interiöörien suhteen on merkillepantavaa, että toiminnallisuutta on pyritty tukemaan mm. materiaali- ja värivalinnoilla, kertoo projektiarkkitehti Sakari Forsman Arkkitehtitoimisto SARC Oy:stä. ”Toiminnallisuuden korostamisen lisäksi samalla on pyritty muodostamaan viihtyisiä sisätiloja. Esimerkiksi hoitaja-asemien alueilla on käytetty näiden sijaintia korostavia tehostevärejä ja grafiikkaa seinä-, katto- ja lattiapinnoissa sekä kalusteissa”, kuvailee Forsman. ”Tilaratkaisut on työstetty tiiviissä yhteistyössä käyttäjien ja tilaajan kanssa”, hän täsmentää. Uudessa konseptissa aikuisten päivystyksessä valtaosa päivystyspotilaista tapaa ensimmäisenä akuuttilääkärin ja sairaanhoitajan, jotka yhdessä määrittelevät hoidon tarpeen ja tarvittavat tutkimukset. Päivystyspotilaat jaotellaan ns. käveleviin ja tarkkailua vaativiin potilaisiin, joille on omat tilansa. Kaikkien erikoisalojen valvonta- ja tarkkailupaikat ovat nyt päivystyksessä samoissa isoissa tiloissa, mikä tehostaa henkilöstöresurssien käyttöä entisestään. Robottivoimaa Päivystyslisärakennus puskee uljaasti tulevaisuuteen yllättävilläkin rintamilla. Yksi esimerkki tästä on talon välinehuoltokeskus, jossa erilaiset uudelleenkäytettävät sairaalainstrumentit puhdistetaan, pakataan ja lopuksi sterilisoidaan – eikä pelkästään ihmisvoimin. Välinehuoltokeskuksessa nimittäin käytetään robotiikkaa ja vihivaunuja välineiden läpimenoaikojen nopeuttamiseen. Robotiikka myös helpottaa työntekijöiden kuormitusta tekemällä raskaimmat työtehtävät ja samalla henkilökunnan aikaa vapautuu välineiden lajittelu-, tarkastus-, kokoamis- ja pakkaamistehtäviin. Robotit kuljettavat puhdistetut välineet pakkauspöydille ja valmiit välinepakkaukset sekä instrumenttikorit höyrysterilointikoneisiin. Turha kikkailu pois Kohteen arkkitehtisuunnittelu tehtiin yhteistyössä Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan kanssa. Erityisen vahvassa roolissa oli Susanna Kalkkinen, joka veti omalta osaltaan sairaalan toiminnallista suunnittelua. Mutta miten kohde sitten eroaa SARCin aikaisemmista töistä? Tai löytyykö jotain samankaltaisuuksia jo aiemmin toteutetun kanssa? ”Selkeys lienee yksi yhdistävä tekijä”, pohtivat Siikala ja Forsman. n 64 prointerior  2 / 16