”
Rakennuksessa on
käytetty kullekin
geometrialle ominaisia
materiaaleja.
Klassisilla pyöreillä kattoikkunoilla taivasta kurottelevan,
aaltoilevan valkoisen alakaton Oodiin on toimittanut Rockfon.
20 prointerior 1 / 19
kansalaistorin yli vedetyn lipan päälle saatiin muodostettua parveke. Par-
vekkeen linjaus tontin yli saa kirjaston nousemaan viuhkamaiselta tontil-
taan saman suuntaiseksi Eduskuntatalon kanssa.
”Tavoitteemme oli, että erilaiset toiminnot olisivat rakennuksen ulko-
muodosta hahmotettavia. Rakennusmassa on kuin puinen silta, jonka alla
on helposti saavutettavia julkisia tiloja, jonka sisällä on suojatumpia tiloja,
ja jonka päällä on avoimena itse kirjasto. Kirjaston ehdoton tavoite oli,
että koko rakennus on aivan kaikille auki ja kaikkien käytettävissä; kaik-
kien yhteinen paikka jonne saapumiseen ja jonka käyttämiseen ei saa olla
kynnystä. Tuntui aikamoiselle haasteelle luoda niin suuri tilojen verkosto,
joka tuntuu kaikille turvalliselta. Lopulta rakennukseen muodostui eri
hierarkian paikkoja, joissa luotetaan sosiaalisen kontrollin voimaan.”
Näyttävää rakennusmassaa kannattaa valtava rakenne: siltamaista
rakennetta kannattaa kaksi isoa teräskaarta, jotka on jännitetty kaarelle
betoniseen vetolaattaan maan alla. Teräskaarin tukeutuvat ulokeristikot,
jotka tukevat parveketta. Keskimmäisessä kerroksessa kantavat ulokeris-
tikon pilarit tulevat näkyviin ja ne on päällystetty koivupuulla mahdollisen
törmäilyn pehmentämiseksi. Ulokeparvekkeen valtava massa saa sisään-
tuloaulasta nousevan rakenteen hieman elämään ja liikkumaan. Tämä
hallittu liike on ratkaistu lasiseinän erikoisominaisuuksilla, jonka suunnit-
telivat Rambollin rakenne tiimi yhteistyönä Suomessa, Tanskassa ja Eng-
lannissa.
Oodissa on merkityksellistä myös, ettei se ole pääkirjasto vaan kes-
kustakirjasto. Rakennus ei ole kirjavarasto kuten Pasilan pääkirjasto. Siksi
rakennuksen tulee olla kaikilta osiltaan avoin ja kaikkien käytettävissä.
Maan alla on huoltopiha, ja keskikerroksen suljetummat massat sisältävät
vain pienen henkilökunnan toimiston. Kaikki muut rakennuksen tilat ovat
julkisessa käytössä ja varattavissa. Kirjaston ajatus on ollut, että studio
ym. erikoistilat olisivat sekä yritysten että yhteisöjen vuokrattavissa, kum-
pikin profiililleen sopivalla taksalla.
Maatasokerrokseen haluttiin sijoittaa helpommin tavoitettavat suur-
tenkin joukkojen kohtaamistilat ja tiedonjakoa. Kirjaston toiveena oli tar-
jota paikka missä on mahdollista järjestää matalalla kynnyksellä kaikille
avoinna olevia yleisötapahtumia. Aulatilasta on mahdollista rajata suljettu
monitoimisali helposti siirrettävillä siirtoseinillä. Myös sisääntulokerros on
suunniteltu koko rakennuksen tapaan helposti muuntojoustavaksi.
Kaikkein äänekkäimmän ja hiljaisimman kerroksen väliin muodostetiin
silta, joka kannattelee kirjastoa päällään. Kerros on leimallisen dynaami-
nen, muuttuva toiminnan paikka, ei monumentaalitila. Keskimmäinen ker-