prointerior 1/2019 - Page 11

RAKENNUSTEN SISÄILMASTO on monen muuttujan ja tekijän kokonaisuus, minkä vuoksi sen hallitseminen on vaativaa suomalaisessa ilmastossa, kun kamppaillaan kylmyyden, kosteuden ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös kesän hellejaksojen paineessa. Huomio myös sisäilman kuivuuteen ja vetoon ”Haluaisin paljon esillä olleiden homeongelmien lisäksi nostaa esille sisä­ ilman kuivuuden, lämpöolosuhteiden ja vedon aiheuttamia ongelmia sisä­ tiloissa, mitenkään homeongelmia väheksymättä. Aina ei kuitenkaan ole kyse homeesta, kun puhutaan sisäilmaongelmista”, sanoo Sisäilmayhdis­ tyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola. ”Suomessa on sellaiset olosuhteet, että helposti sisäilma on todella kuivaa lämmityskauden aikana. Sisäilman kuivuus on asia, joka jää minusta vähän liian pienelle huomiolle. Ihmisen limakalvot herkistyvät, sil­ mät ja hengityselimet ärtyvät ja virukset leviävät paremmin kuivassa sisä­ ilmastossa. Tietyt virukset kestävät paremmin ikävämpiäkin olosuhteita”, Ahola toteaa. Toisaalta hän muistuttaa, että ilman kostuttamisen kanssakin pitää silti olla varovainen, koska liian kostea sisäilma luo otolliset olosuhteet homemikrobeille. Lisäksi kostuttimet vaativat jatkuvaa tarkkailua ja huolel­ lista huoltoa. Nykyrakentaminen suosii suuria lasipintoja, koska ne tuovat tiloihin luonnonvalon lisäksi avaruuden ja tilan tuntua. Kääntöpuolena ovat suuren lasipinnan tuottamat auringon lämpökuormat kesäisin ja talvella kylmän lasipinnan aiheuttama vedon ja viileyden tunne lasin lähellä. ”Luonnonvalon, vedon ja auringon lämpökuorman keskinäinen yhteys on oravanpyörä, jota arkkitehdit joutuvat ratkaisemaan. Lämpöolosuhtei­ den suunnittelu alkaa arkkitehdin pöydältä. Rakennuksen sisälle tulevalla auringon lämpökuormalla on tosi iso merkitys sisäolosuhteiden kannalta. Hyvällä arkkitehtisuunnittelulla voidaan ratkoa monta sisäilmaongelmaa jo ennalta. Sisäilmanäkökulman ja -tavoitteiden pitää olla mukana heti suun­ nittelun alkuvaiheessa”, Ahola sanoo. Jos tilassa on vetoa, tilannetta lähdetään usein ratkaisemaan nosta­ malla tuloilman lämpötilaa tai koko huoneiston lämpötilaa lämmitysver­ koston kautta. Sisäilmasta tulee entistä kuivempaa, kun lämpötilaa nos­ tetaan. Lämpökuormaongelmia pystytään ratkomaan taloteknisin keinoin, mutta optimaalisen ratkaisun löytäminen ei ole helppoa. Talotekniikka­ suunnittelijat eivät voi enää jälkikäteen muuttaa ikkunoiden paikkoja tai pienentää ikkunoita. Ilmanvaihdon säännöllinen huolto on myös erittäin tärkeätä. Ilman­ vaihdon säädöt voivat olla pielessä tai ilmanvaihtojärjestelmästä voi joku osa olla rikkoutunut, mikä häiritsee ilman vaihtumista suunnitellusti. ”Myös siivouksen ja ylläpidon huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa on erittäin tärkeää”, Ahola sanoo, ”Kiinteistön ylläpitotyöt jatkuvat koko rakennuksen elinkaaren ajan ja materiaalien siivottavuudella on isot kus­ tannus- ja viihtyvyysvaikutukset.” Sisäilman laatu, lämpöolosuhteet ja tilojen akustiikka ovat tärkeässä roolissa terveyden, työkyvyn ja työtehon ylläpitäjinä nykyisessä hektisessä elämässä. Suomessa on jo pitkään hämmästelty sisäilmaongelmien laajuutta ja on jopa puhuttu rakennusalan maineenmenetyksestä jatkuvien home- ja muiden sisäilmaongelmauutisten keskellä. Kuka vastaa kokonaisuudesta? Monissa projekteissa oikeastaan kukaan ei vastaa kokonaisvaltaisesti siitä, että sisäilma- ja akustiikkaolosuhteet olisivat optimaalisesti toteutet­ tuja. Urakka on pilkottu pitkään alihankintaketjuun, jossa kukin keskittyy omaan osaurakkaansa. Talotekniikka on viime kädessä se väline, jolla sisäilman laatu pyritään saamaan kohdalleen. Talotekniikka kytkeytyy toisaalta myös akustiikkaan, koska ilmastointilaitteet tuottavat osaltaan melua tiloihin. Talotekniikan puolella on kehitetty myös kokonaisvaltaisia talotek­ niikkajärjestelmiä, kuten Aren Sensus -järjestelmä. Se on cleantech-kri­ teerit täyttävä talotekniikkajärjestelmä, joka pyrkii takaamaan kiinteistön energia­tehokkuuden, muunneltavuuden ja optimaaliset olosuhteet. Pinnoitteet tärkeässä roolissa Arkkitehti Mikko Rossi Verstas Arkkitehdit Oy:stä korostaa pinnoitteiden ja pintamateriaalien merkitystä laadukasta sisäilmaa tavoiteltaessa. ”Kaikkien sisäpinnoissa käytettävien tuotteiden ja pinnoitteiden on täytettävä M1 -päästöluokituksen vaatimukset. Erityistä huomiota on kiin­ nitettävä myös betonivalujen riittäviin kuivumisaikoihin. Rakenteiden kas­ tumista rakennusaikana voidaan minimoida esimerkiksi tekemällä vesi­ 1  /  19  prointerior 11