”
Suomi toimii monella tapaa työympäristöjen kehittämisen edelläkävijänä .
Toimitusjohtaja Tapio Heikkilä EFG Toimistokalusteet Oy : stä katsoo , että toimistotyössä henkilökohtaisen perinteisen työpisteen merkitys vähenee useissa työtehtävissä – ja tästä syystä monitilatoimistoja opitaan käyttämään tehokkaammin . Toinen vahva trendi on , että osaava työvoima hakee työantajaltaan työskentelykulttuuria , jonka heijastelee työntekijän omaa arvomaailmaa .
” Lisäksi työn tekemisen aika- ja paikkasidonnaisuus vaihtelee yritysten ja eri tehtävien välillä ”, Heikkilä toteaa .
Hänen mukaansa toimivinta työympäristön kehitys tuntuu olevan yrityksissä , joissa nimenomaan nähdään työympäristö jatkuvan kehityksen kohteena , eli se ei ole koskaan valmis . ” Toisaalta edelleen löytyy paljon toimistotyöyhteisöjä , joissa muutoksia ei ole tehty vuosikymmeniin . Näissä paikoissa muutoksilla on mahdollisuus tehdä isoja kehityshyppyjä niin tilatehokkuudessa , tuottavuudessa kuin työhyvinvoinnissa ”, Heikkilä arvioi .
Muutosta jarruttaa se , että tavoitteiden asettelu on usein kovin epäselvää ja tämä aiheuttaa valtavaa ajan- ja energian ( myös hukka- ) käyttöä muutosprojekteissa koko organisaatiolle .
” Jos yrityksen johtokaan ei ole yksimielinen siitä , mitä muutoksella tavoitellaan , muu organisaatio lähinnä vain puolustaa olemassa olevaa ratkaisua , koska kuvittelee että he ovat häviämässä saavutettuja etuja ”, Heikkilä pohtii .
Heikkilän mukaan yritykset , jotka onnistuvat näissä projekteissa keskimääräistä paremmin , ovat yleensä avoimia tavoitteista ja viestittävät organisaatiolle projektin eri vaiheista . ” Näin vältetään turha keskustelu asioista , jotka ovat jo päätettyjä . Tällöin voidaan keskittyä organisaation sisäisessä keskustelussa niihin asioihin , joissa oikeasti koetaan tärkeäksi henkilökunnan mielipide .”
Heikkilä näkee , että Suomi toimii monella tapaa työympäristöjen kehittämisen edelläkävijänä . ” Suomessa esimerkiksi valtionhallinnon virastot ovat toimineet hyvänä esimerkkinä tilatehokkuuden parantamisessa viime vuosina ”, hän toteaa .
Toisaalta suhteellisen edulliset toimistotilat , verrattuna esimerkiksi Euroopan isoihin kaupunkeihin , mahdollistavat vielä tällä hetkellä väljemmän tilankäytön .
” Tämä näkyy selvästi tavoitteissa , jotka monikansalliset yritykset asettavat tilatehokkuudelleen – heillä kun on kokemusta siitä , miten samoja toimintoja toteutetaan eri markkinoilla .” n
KUVA : EFG
KUVA : OFISEA OY
Toimitusjohtaja Tanja Kläusler Ofisea Oy : stä näkee , että työympäristöjen kehityksessä on lukuisia samanaikaisia trendejä , mutta yksi vahva suuntaus on coworking-tilojen kasvava tarjonta .
” Tämä trendi , joka on lähtöisin Silicon Valleysta , on rantautunut myös Suomeen . Erona markkinoille jo aiemmin etabloituneisiin jaettuihin työympäristöihin – kuten business centereihin ja teknoparkkeihin – on asiakkaiden hakema yhteisöllisyys coworking-tiloilta ”, Kläusler toteaa .
Coworking-toimitila on usein monitoimi- tai avotila , mutta tilaratkaisu sinänsä ei ole määräävä tekijä , vaan itse coworking-yhteisö . Coworking on suosiossa , koska sen uskotaan tukevan verkostoitumista , osaamisen ja tiedon jakamista , innovaatioita sekä startup-yritysten kehittämistä . Coworking-toimitiloissa myös järjestetään usein erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia .
Kläuslerin mukaan coworking-tilojen tyypilliset käyttäjät ovat freelancereita , yrittäjiä ja start-up yrityksiä .
” Tulevaisuudessa tullaan myös näkemään entistä enemmän suurempien yritysten asiakkuuksia coworking-tiloissa , kun ne hakevat työntekijöilleen tiloja heidän liikkuessaan paikasta toiseen ”, hän uskoo .
Esimerkiksi Harvard Business Review ’ n taannoisen tutkimuksen mukaan ihmiset , jotka työskentelevät coworking-toimitiloissa , menestyvät työssään paremmin kuin työntekijät , jotka työskentelevät perinteisissä toimistoissa . Coworking-porukka nimittäin tuntee työnsä merkityksellisemmäksi kuin ” peruskonttori ” -väki , heillä on suurempi kontrolli työhönsä ja he tuntevat kuuluvansa osaksi yhteisöä . Coworking-tilassa ei myöskään esiinny suoranaista kilpailua ja sisäistä politikointia , ainakaan verrattuna perinteiseen toimistokulttuuriin .
Kläusler huomauttaa , että maailmalla coworking-tiloja ovat markkinointitarkoituksessa tarjonneet asiakkailleen myös muut eri alojen toimijat , kuten esimerkiksi pankit .
” Yritysten omien tilojen käyttö tämän tyyppisessä markkinointitarkoituksessa on tulevaisuuden mahdollisuus erottua ”, hän pohtii . n
”
Coworking-toimitiloissa järjestetään usein erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia .
12 prointerior 1 / 18