PAREMPAA SISÄILMAA JULKITILAKIINTEISTÖIHIN
TEKSTI : MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA : VAULA AUNOLA
Monissa Suomen kouluissa , päiväkodeissa ja muissa julkisissa rakennuksissa kärsitään vaikeista sisäilmaongelmista . Aina rakennusta ei saada terveelliseksi ja turvalliseksi korjaamallakaan , ja pitkäikäisiksi kaavailtuja taloja joudutaan purkamaan ennen aikojaan . Arkkitehtien ja rakennuttajien kannattaa selvittää jo hankkeen alkuvaiheissa , millä keinoilla julkitilojen sisäilma- ja kosteusongelmat pystytään minimoimaan .
JULKITILAKIINTEISTÖJEN SISÄILMASTON suunnittelussa kokonaisuuden varmistaminen on tärkeää .
” Monesti puutteellinen ilmanvaihto on yksi tekijä , joka voi aiheuttaa kiinteistöjen sisäilman kannalta ongelmia . Ilmanvaihdon toimivuus on oleellista ”, sanoo Sisäilmayhdistys ry : n toiminnanjohtaja Jorma Säteri . Toisaalta mahdollisia ongelmatekijöitä voi olla paljon . ” Asioiden selvittäminen mittaamalla on vaikeaa juuri siksi , että sisäilmaongelmien syyt ovat moninaisia . Ilmassa voi olla esimerkiksi hometta , kuituja , orgaanisia yhdisteitä sekä ulkotiloista sisään päässeitä pienhiukkasia ”, Säteri luettelee .
Kosteusongelmat kuriin Suomessa käytetään yleensä M1-luokitettuja sisustusmateriaaleja , joista ei sinänsä pitäisi aiheutua haitallisia päästöjä sisäilmaan .
” Huonon kosteudenhallinnan takia materiaalit voivat kuitenkin kastua , jolloin voi syntyä kemiallisia reaktioita . Materiaaleista saattaa haihtua ilmaan terveydelle vaarallisia orgaanisia VOC-yhdisteitä ( Volatile Organic Compound )”, Säteri muistuttaa .
Esimerkiksi betonin kuivumiselle on varattava riittävästi aikaa ennen kuin vaikkapa PVC-muovisia mattoja asennetaan betonin päälle .
” Työmaiden kosteudenhallintaa varten on olemassa oikeat toimintamallit , jotka on kirjattava työsuunnitelmiin .”
” On myös varmistettava , että työmaalla pyörivää likaa ei jää enää valmiisiin rakenteisiin .”
Epäpuhtauksien leviämistä voidaan ehkäistä myös käyttämällä pölyämättömiä työmenetelmiä ja eristämällä työalueita joidenkin työvaiheiden aikana .
Ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuvia hiukkasia torjutaan kunnollisella tuloilman suodatuksella , joka voi vähentää hiukkaspitoisuutta yli 80 prosenttia .
Joidenkin koulurakennusten sisäilmaongelmat ovat johtuneet siitä , että vanhoja kosteita betonilaudoituksia on jäänyt alapohjan alle ryömintätilaan . Lahonneista laudoista on päässyt ilmaan epäpuhtauksia , jotka ovat levinneet sisätiloihin esimerkiksi lattian läpivientien kautta .
Luokitus avuksi suunnittelussa Sisäilmayhdistys ry on Säterin mukaan pyrkinyt korostamaan hyvän sisäilman merkitystä jo 20 vuotta .
” Nyt alkaa olla yleisessä tiedossa , että julkisissakin rakennuksissa on osattava vaatia hyvää sisäilmastoa ja että ongelmakohdat rakenteissa on korjattava aiempaa tiukemmilla kriteereillä ”, hän toteaa .
” Kaikkia kiinteistöjen sisäilmaan liittyviä kysymyksiä ei ole aiemmin tunnettu tai tiedostettu riittävän hyvin . Rakennusten terveellisyyden
Sisäilmayhdistys ry : n toiminnanjohtaja Jorma Säteri sanoo , että julkisissakin rakennuksissa on osattava vaatia hyvää sisäilmastoa ja että ongelmakohdat rakenteissa on korjattava aiempaa tiukemmilla kriteereillä .
ja hyvän sisäilman varmistamisessa on yhä haasteita . Tavoitteet voidaan asettaa sisäilmastoluokituksen perusteella , mutta se ei vielä riitä .”
Sisäilmayhdistyksen vuonna 2008 julkaiseman kolmiportaisen sisäilmastoluokituksen mukaan tavoitetaso S3 vastaa kiinteistön tyydyttävää sisäilmastoa , joka on määräysten edellyttämä vähimmäistaso .
Taso S2 vastaa jo hyvää sisäilmastoa . Paras vaihtoehto on S1 , jolloin mukaan on otettu vielä rakennuksen lämpöolosuhteiden yksilöllinen hallinta .
Luokitus selkeyttää kiinteistöjen sisäilmasto-olojen suunnittelua ja käytännön toteutusta .
” Ongelmien ehkäisy ennalta on keskeistä . Hanke- ja toteutussuunnittelussa on osattava tehdä oikeita valintoja ”, tähdentää Säteri .
Hän nimeää hyviksi apuvälineiksi muun muassa ’ Terveen talon toteutuksen kriteerit ’ -julkaisun , Kuivaketju 10 -toimintaohjeet sekä RT-Hankeohjaustyökalun . n
20 prointerior 1 / 17