prointerior 1/2015 - Page 11

Smart City on muutakin ” kuin passiivitaloja ja hiilijalanjälkeä mittaavia älypuhelinsovelluksia. ”TEKNOLOGIA VOI olla aito innovaation moottori älykkäiden kaupunkien esiinmarssissa, mutta yhä useammin kyse on siitä, että teknologia on lähinnä innovaatioita mahdollistava tekijä”, pohtii Cohen, yksi maailman johtavista Smart City -asiantuntijoista. Cohenin mukaan varhainen Smart City -liike toi teknologiaa ahkerasti esille ja maailman metropolit suorastaan kilpailivat projekteista, jotka maksimoivat erilaisten digivitkuttimien määrän. ”Nyt ymmärretään, että älykkäiden kaupunkien on otettava visionäärin rooli. Kaupunkien täytyy määritellä, miten ne tällä hetkellä pärjäävät eri Smart City -osa-alueilla ja sitten kehitettävä pitkäntähtäimen visio – yhdessä kansalaisten kanssa – siitä, minne ollaan menossa.” Smart City -ideologia nostaa päätään maailmalla – ja Smart City -ratkaisut ovat esimerkiksi kaupunginisien ja rakennusyritysten mieleen myös täällä kotimaassa. Santiagon yliopiston professori, tohtori Boyd Cohen kuitenkin muistuttaa, että Smart City on muutakin kuin passiivitaloja ja hiilijalanjälkeä mittaavia älypuhelinsovelluksia – esimerkiksi panostaminen koulutukseen ja yhteisöllisyyteen ovat myös varteenotettavia seikkoja. Koko paketti haltuun Cohenin Smart Wheel -indeksi arvioi urbaanin yhteisön fiksuutta kuuden kriteerin kautta: Ympäristö, Liikkuvuus, Talous, Hallinto, Ihmiset ja Eläminen. Cohenin mukaan metsäläisinä itseään pitävät suomalaiset ovat varsin vahvoilla älykkäiden kaupunkien luomisessa. Cohenin tuore globaali Smart City -ranking nosti Helsingin ykkössijalle – joskin vain 11 metropolia ehti toimittaa tarvittavat aineistot tutkijalle ja pääsi näin mukaan kisaan. Tutkimuksessa käytettiin yhteensä 62 erilaista indikaattoria, alkaen LEED/BREEAM-sertifioitujen rakennusten lukumäärästä ja päätyen rikostilastoihin ja odotettavissa olevaan elinikään. Helsinki jätti kisassa taakseen mm. sellaiset Smart City -pioneerit kuin Kööpenhamina, Barcelona ja Singapore. Helsinki oli tutkimuksen tähti erityisesti fiksun hallinnon takia – mikä voi toki joitakin kuntalaisia hämmästyttääkin. Silti, Helsingin kaupunki on hartiavoimin avannut datavarantojaan ja tehnyt yhteistyötä koodarien kanssa parempien e-palvelujen luomiseksi – samaan aikaan kuin hackathonit ovat yleistyneet ja maailman ensimmäinen Open Knowledge -festivaali näki päivänvalon. Kalasatama – tulevaisuuden näyteikkuna? Cohen mainitsee vielä erikseen Forum Viriumin Smart City -projektin, joka tähtää ubiikkiin tietoon – jolloin esineisiin integroidun teknologian avulla ihmiset saavat tietoa vaikkapa liikenteen sujuvuudesta. 1 / 15 prointerior 9