Smart City on muutakin
”
kuin passiivitaloja
ja hiilijalanjälkeä mittaavia
älypuhelinsovelluksia.
”TEKNOLOGIA VOI olla aito innovaation moottori älykkäiden kaupunkien esiinmarssissa, mutta yhä useammin kyse on siitä, että teknologia
on lähinnä innovaatioita mahdollistava tekijä”, pohtii Cohen, yksi maailman
johtavista Smart City -asiantuntijoista.
Cohenin mukaan varhainen Smart City -liike toi teknologiaa ahkerasti
esille ja maailman metropolit suorastaan kilpailivat projekteista, jotka maksimoivat erilaisten digivitkuttimien määrän.
”Nyt ymmärretään, että älykkäiden kaupunkien on otettava visionäärin rooli. Kaupunkien täytyy määritellä, miten ne tällä hetkellä pärjäävät
eri Smart City -osa-alueilla ja sitten kehitettävä pitkäntähtäimen visio –
yhdessä kansalaisten kanssa – siitä, minne ollaan menossa.”
Smart City -ideologia nostaa päätään maailmalla
– ja Smart City -ratkaisut ovat esimerkiksi
kaupunginisien ja rakennusyritysten mieleen
myös täällä kotimaassa. Santiagon yliopiston
professori, tohtori Boyd Cohen kuitenkin
muistuttaa, että Smart City on muutakin
kuin passiivitaloja ja hiilijalanjälkeä mittaavia
älypuhelinsovelluksia – esimerkiksi panostaminen
koulutukseen ja yhteisöllisyyteen ovat myös
varteenotettavia seikkoja.
Koko paketti haltuun
Cohenin Smart Wheel -indeksi arvioi urbaanin yhteisön fiksuutta kuuden
kriteerin kautta: Ympäristö, Liikkuvuus, Talous, Hallinto, Ihmiset ja
Eläminen.
Cohenin mukaan metsäläisinä itseään pitävät suomalaiset ovat varsin vahvoilla älykkäiden kaupunkien luomisessa. Cohenin tuore globaali
Smart City -ranking nosti Helsingin ykkössijalle – joskin vain 11 metropolia ehti toimittaa tarvittavat aineistot tutkijalle ja pääsi näin mukaan
kisaan. Tutkimuksessa käytettiin yhteensä 62 erilaista indikaattoria,
alkaen LEED/BREEAM-sertifioitujen rakennusten lukumäärästä ja päätyen rikostilastoihin ja odotettavissa olevaan elinikään.
Helsinki jätti kisassa taakseen mm. sellaiset Smart City -pioneerit
kuin Kööpenhamina, Barcelona ja Singapore.
Helsinki oli tutkimuksen tähti erityisesti fiksun hallinnon takia – mikä
voi toki joitakin kuntalaisia hämmästyttääkin. Silti, Helsingin kaupunki
on hartiavoimin avannut datavarantojaan ja tehnyt yhteistyötä koodarien
kanssa parempien e-palvelujen luomiseksi – samaan aikaan kuin hackathonit ovat yleistyneet ja maailman ensimmäinen Open Knowledge -festivaali näki päivänvalon.
Kalasatama – tulevaisuuden näyteikkuna?
Cohen mainitsee vielä erikseen Forum Viriumin Smart City -projektin,
joka tähtää ubiikkiin tietoon – jolloin esineisiin integroidun teknologian
avulla ihmiset saavat tietoa vaikkapa liikenteen sujuvuudesta.
1 / 15
prointerior 9