1/2014
Kiitos kuivana!
RAKENNUSTEN KOSTEUS- ja homeongelmien takana Suomessa on moninainen vyyhti,
jonka syihin ja seurauksiin on vasta alettu paneutua. Oman haasteensa urakassa asettaa se, että
kosteusteknisiä ilmiöitä – ja yleensäkin rakennusfysiikkaa – ymmärretään maassa heikommin ja
heikommin.
Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston ja Rakennusinsinöörien liiton viime syksyisessä
rakennusfysiikan seminaarissa keskusteltiin siitä, että kaikilla rakentamisen koulutustasoilla ei
ilmeisesti opeteta edes rakennusfysiikan perusasioita. Viitteitä on myös siitä, että energiamääräysten
nopea kiristäminen on johtanut tilanteen vaikeutumiseen kentällä: uusien rakenteiden toimintaa ei aina
ymmärretä ja seurauksena on virheitä niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin käytössäkin.
Erityisen huolestuttavaa on, että lähes viidenneksessä koulujen ja päiväkotirakennusten
kerrosalasta esiintyy merkittäviä kosteus- ja homevaurioita – ja hoitolaitosten kohdalla puhutaan
jo neljänneksestä. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen on puhunut paljon suunnitelmallisen
kiinteistönpidon ja ennakoivan korjaamisen merkityksestä kuntien korjausvelan haltuunotossa.
Ministerin mukaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää kohdentaa
korjausrakentamisen ja kiinteistönpidon resurssit oikein kunnissa. Siksi valtion korjaushankkeisiin
myöntämien avustusmäärärahojen myöntöperusteissa on otettu käyttöön kansallisissa hometalkoissa
kehitetty arviointimalli.
Valtion avustusten ehtoina on muun muassa se, että korjattavien rakennusten kuntotutkimukset
on tehty asiantuntevasti, kattavasti ja perusteellisesti. Ehtoja on asetettu myös korjausten
suunnittelijoiden ja korjausten työnjohtajien osaamiselle ja käytettävien tarkastusasiakirjojen laadulle.
Myös ARA:n rahoittamien peruskorjaus- ja rakentamishankkeiden ohjeisiin tullaan lisäämään hyvään
sisäilmastoon, rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan ja kuntotutkimuksiin liittyvät osiot. Ministeri
Viitanen on luvannut, että valtion tuella ei märkiä taloja enää rakenneta.
Sisäilmaston laatu on myös asia, joka liikuttaa EU-tasollakin. Ilmanvaihto ja sen oikea mitoitus
on hyvin merkittävä tekijä tässä kuviossa, sillä liian pienet ilmanvaihtovirrat aiheuttavat t