ARKKITEHDIN ÄÄNI
VIIPURIN KIRJASTO SAI
UUDEN ELÄMÄN
TEKSTI: TUOMAS LEHTONEN
KUVAT: VIIPURIN KIRJASTON SUOMEN
RESTAUROINTIYHDISTYS / MAIJA KAIRAMO
Viipurin kirjaston restaurointi kulta-aikansa loistoon kesti kaksi pitkää
vuosikymmentä. Lahjoitusten rytmittämä ja suomalaisten asiantuntijoiden
suunnittelema peruskorjaus saatiin päätökseen viime vuonna.
ON VUOSI 1935. Suomen tasavaltaan kuuluva Viipurin kaupunki on
avannut uuden kirjaston Vaasankadun varteen, Torkkelin puiston reunaan. Alvar Aallon johtaman suunnitteluryhmän ideoima funktionalistinen ja kompakti rakennus säväyttää kävijöitään visionäärisillä ratkaisuilla.
Pääaulan jyhkeä portaikko, porrashuoneen näyttävä lasinen fasadi
ja luentosalin aaltoileva puinen sisäkatto tekevät näkijäänsä lähtemättömän vaikutuksen. Huomiotta eivät jää myöskään 58 ympyränmuotoista
kattoikkunaa, jotka sallivat valojen ja varjojen leikin kirjaston lainaus- ja
lukusalin seinillä.
79 vuotta myöhemmin Viipurin kirjasto, yksi 1900-luvun ikonistisimmista rakennuksista, elää toista kukoistuskauttaan. Talon menneisiin vuosikymmeniin on kuulunut myös synkeitä vaiheita – sotaa, alkuperäistä arkkitehtuuria turmelevaa korjausrakentamista ja liki täydellinen
rappeutuminen. Kirjaston uljas nykyilme on liki 20 vuoden korjaustaistelun työvoitto.
omistaman ja Alvar Aallon suunnitteleman Lozzi-rakennuksen peruskorjaushankkeesta on juuri päättynyt. Mustonen on erikoistunut 1900-luvun arvorakennusten peruskorjaushankkeisiin. Hän on ollut yksi keskeisiä henkilöitä
myös Viipurin kirjaston pelastusoperaatiossa sen alusta loppuun saakka.
Mustosen mukaan Viipurin kirjasto selvisi sodasta pienin vaurioin, mu B