TÖÖLÖNLAHDEN RANNAT ja rautatieaseman selkäpuoli ovat ol-
saatossa”, toteaa Töölönlahden ainutlaatuisuudesta Helsingin kaupun-
leet intohimojen ja innostusten kohteina pitkälti pian kolmattasataa
kisuunnitteluviraston keskustaprojektin päällikkö, arkkitehti Ilpo Forssén.
vuotta. Jo aikaan ennen pitsihuviloita ja rautatien valmistumista vuon-
“Kaupungin sydämessä sijaitsevan keskeisen paikan merkitys ja
na 1862 Töölönlahti oli haluttu tonttipaikka tuolloin vielä avoimine
ainutkertaisuus on ollut kuitenkin innostava asia. Alueen arkkitehtuuri
merinäköaloineen.
perustuu asemakaavan sommitelmaan, jossa ideana on ollut puiston
Hauskasti nykypäivää taustoittaen myös alueen huviperinteet oli-
ja rakentamisen lomittuminen sekä maisematilassa näkymien säilyttä-
vat vahvat – soitto soi, karuselli pyöri ja lopuksi tanssittiin. Eliel Saa-
minen etelästä pohjoiseen. Uusien kortteleiden väliin on lisäksi jätetty
risen 1910-luvun arkkitehtuurivisiossa lahti olisi täytetty ja korvat-
avoimia näkymäakseleita myös itälänsisuunnassa. Rakennuskorkeudet
tu komealla paraativäylällä kohti Pasilaa, Alvar Aalto taas kaavaili
maisematilan keskellä ovat muuta keskustaa matalammat, jotta maise-
1960-luvulla luonnontilaisen ”lammen” muuttamista kulttuurirakennus-
matila on vielä hahmotettavissa.”
ten, massiivisen terassitorin ja liikennejärjestelyjen ympäröimäksi urbaaniksi vesialtaaksi.
Lienevätkö kaikuja tai kunnianosoituksia taannoisille suunnitelmil-
“Alueen rakennuksista tulee erilaisia ja ilmaisuvoimaisia”, Forssén
jatkaa. “Toisaalta rakennuksissa heijastuu suomalaisen nykyaikaisen
arkkitehtuurin tyylikäs hillitty modernismi, eikä niinkään paljon keskus-
le nämä 2010-luvun hankkeet, jotka nyt toden totta toteutuvat ja toteu-
teltu wau-arkkitehtuuri. Arkkitehtuuri on ilmaisua ja tulkintaa kaavan
tuessaan myllertävät neitseellisen maan?
ja ympäristön lähtökohdista sekä omistajien tavoitteista.”
Kaupunkikeskusta laajenee, asuntoja ja toimitiloja syntyy, maise-
“Töölönlahden rannat säilyvät pääosin nykyisellään. Etelänpuo-
ma muuttuu ja kasvattaa kaupunkiin uusia aikakerrostumia. Tuleeko
leista rantaa rakennetaan luonnonmukaiseksi siten, että veden äärel-
takapajulasta koivukuja tai nöyrän arvokas tausta ympäröiville raken-
lä oleskeluun tulee lisää tilaa. Vaiheittain toteutuvan Finlandia-puiston
nustaiteellisille monumenteille? Vai kenties tasavallan kruununjalokivi
kanavien ranta-alueille tulee myös voimakkaammin rakennettua ranta-
tai oma outo kuplansa, ufo-enklaavi tutuksi käyneen todellisuuden si-
vyöhykettä Finlandia-talon rantatorin reunaan. Eteläosan puisto yhdis-
sään? Saako kansallismaisema muuttua, ja pitääkö kontekstiin istua
tää näin Keskuspuiston keskustan kävelyalueisiin ja aukioihin. Aluet-
jotenkin ”oikein”?
ta tulevat elävöittämään myös valmisteilla oleva Keskustakirjasto sekä
“Suunnittelutehtävä on ollut poikkeuksellisen vaativa, koska alueeseen on kohdistettu niin paljon ristiriitaisia odotuksia vuosikymmenten
uusien rakennusten puiston puoleisiin osiin sijoittuvat kahvilat”, Forssén valottaa Töölönlahden alueen tulevaisuutta.
Alakatto / Voller Sisustus Oy. Ravintolan kalusteet, kattokehikko, koroke ja sohva / Sarkop AS.
16 prointerior 1 / 13