Apila avautui Seinäjoella
Elokuussa 2012 starttasi myös toinen odotettu tiedon pyhättö, kun
Seinäjoen Apila-kirjasto avasi ovensa. Seinäjoen uusi kaupunginkirjasto sijaitsee paikassa, joka on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen – kyseessä on nimittäin laajennus Alvar
Aallon suunnittelemaan ikoniseen kaupunkikeskukseen. Apilaa muistuttava uudisrakennus on kerännyt kehuja laajalla rintamalla.
Muutoksen takana on vuonna 1965 rakennetun kirjaston modernisointi- ja laajennustarve. Arkkitehtikilpailun perusteella voittajaksi selvisi arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n ehdotus ”Apila”, jonka painopisteiksi muodostui Aalto-keskuksen läheisyys sekä sen sulautuminen
muuhun kaupungin arkkitehtuuriin.
Työ ei ole siitä helpoimmasta päästä, sillä keskus on laajin yhtenäisenä toteutunut Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten kokonaisuus Suomessa. Keskuksessa kansallisarkkitehdin kädenjälki
nat talossa on. On selvää, että tämä tiedon talo on samalla myös to-
näyttäytyy niin ovenkahvojen detaljeissa kuin kaupunkisuunnittelun
dellinen valon palatsi.
nyansseissakin – ja koko Seinäjoen identiteetti on paljolti ankkuroitu
näiden viiden rakennuksen varaan.
Haasteiden herraksi
Pääsuunnittelija Matti Huhtamies Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä on
Ei imitointia, kiitos!
varsin tyytyväinen lopputulokseen. ”Talo on mielestäni hyvin onnistu-
Pääsuunnittelija Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy:stä myöntää, että
nut kokonaisuus, vaikka vaikeitakin asioita työssä tuli vastaan.” Yh-
Alvar Aallon ”haamu” toi lisäpaineita projektiin: ”Kyllähän se aset-
tenä tiukkana reunaehtona oli soveltuvuus kyseiseen paikkaan ja mil-
ti aikamoisen haasteen. Rakennuspaikka on ainutlaatuinen ja siihen
jööseen – ja päätellen arkkitehdin saamasta palautteesta, tässäkin
liittyminen oli tärkein lähtökohta uuden kirjaston arkkitehtuurissa.”
onnistuttiin erittäin hyvin.
”Useimpien mielestä Kaisa-talo istuu hyvin ympäristöönsä ulkonäkönsä puolesta.”
Sisätilojen osalta Huhtamies kertoo, että ideana oli luoda erihenkisiä tiloja ja samalla säilyttää tietty ilmavuus ja keveys. Täydellistä
hiljaisuutta vaativaan työskentelyyn – ja toisaalta vähän äänekkääm-
Jaaksin mukaan pyrkimyksenä oli luoda arkkitehtuuria, joka sopeutuu suojeltuun ympäristöön, mutta on samalla nöyristelemättä uusi
kerrostuma paikalla. ”Uudisrakennuksen veistoksellisessa muotoilussa voi nähdä yhtymäkohtia Aallon arkkitehtuuriin – vaikka imitoimista pyrittiin kyllä visusti välttämään”, Jaaksi toteaa.
Kirjaston sisältä löytyy hyvin avoimia, toisiinsa liittyviä eri korkui-
pään ryhmätyöskentelyyn – on varattu työhuonevyöhyke, jossa on
sia tiloja ja visuaalista ilmettä hallitsevat juurevan karheat puhtaak-
äänieristetyt työskentelytilat. Kirjastossa on myös hiljaisen työskente-
sivaletut betonipinnat. ”Keskeinen kohta on alakertaan ja Aallon kir-
lyn lukusalit.
jastoon johdattava laaja lukuportaikko – oleskelun, kohtaamisen ja
“Sisäarkkitehtuuri on pitkälti valkoista ja värikkäitä kalusteita käytetään antamaan kontrastia”, Huhtamies kuvailee. Talossa on lähes
tapahtumien paikka”, Jaaksi huomauttaa.
Apilasta tullut palaute on ilahduttanut arkkitehtiä positiivisuudel-
1 000 työskentelypaikkaa, 13 varattavaa ryhmätyötilaa ja jopa aller-
laan. ”Ja paras palaute on tietysti se, että kirjasto on todella suosittu
gisille suunnattu erityislukusali.
ja väki näyttää viihtyvän.”
KUVA:
12 prointerior 1 / 13
TUOMAS UUSHEIMO
Apila-kirjaston laaja lukuportaikko toimii
oleskelun, kohtaamisen ja tapahtumien
paikkana.