UUSI TÄYTTI SATA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
Uusi ylioppilastalo on jäänyt hiukan
isoveljensä, Vanhan ylioppilastalon
varjoon – olisiko Uusikin pitänyt miehissä
vallata, jotta maine olisi kasvanut? Uuden
ylioppilastalon saavutettua vuosisadan
kunnioitettavan rajapyykin viime vuonna
voidaan todeta, että talossa kyllä on
tapahtunut yhtä ja toista.
VIINA ON VIRRANNUT – ja bileet ovat halkais-
seet sen seitsemän taivasta, oli asialla sitten
mikä opiskelijasukupolvi hyvänsä. Monta hurjaa tarinaa kymmenen vuosikymmenen varrelta
on kerätty Jari Eerolan toimittamaan mainioon
historiikkiin Uusi ylioppilastalo – Sata vuotta
Helsingin sydämessä (Gaudeamus).
Eerola pureutuu kunnioitettavan perusteellisesti myös talon esihistoriaan, eli aikaan jolloin
Vanha ylioppilastalo ei enää riittänyt kasvavalle oppilaskunnalle. Tarvittiin uusi rakennus, jonka suunnittelijoiksi valikoituivat arkkitehtikutsukilpailun myötä Armas Lindgren ja Wivi Lönn.
Kisassa näppejään nuolemaan jäi mm.
Eliel Saarinen.
Talo rakennettiin velaksi, kuten naapurissa sijaitseva Vanhakin. Lahjoituksia eri kansankerroksista satoi kuitenkin yliop-
Talolle oman ominaisleimansa antoivat julkisivujen ihmis-
pilaiden laariin, ja rakennuksen kylkeen saatiin laatta: ”toivol-
veistokset, joista näkyy Lindgrenin keskiajan ihailu. Talon por-
leen – isänmaa antoi”.
tinvartijoiksi luotiin antiikin ”neljä temperamenttia” eli sangviininen, koleerinen, melankolinen ja flegmaattinen. Veistokset
Kodin hehkua
suunnitteli Ranskasta oppinsa hakenut kuvanveistäjä Johannes
Marraskuisena viikonloppuna vuonna 1910 uuden talon vih-
Haapasalo yhdessä Lindgrenin kanssa.
kijäisiä vietettiin perusteellisesti ja isolla kokoonpanolla. Tässä
Jari Eerola huomioi, että arkkitehtonisessa katsannossa ta-
yhteydessä Armas Lindgren avasi hiukan suunnittelutyötä oh-
loa voidaan pitää hienona suorituksena aikalaiskritiikistä huoli-
jaavia teemoja – hän mm. koki tärkeäksi, että rakennuksessa
matta (esimerkiksi Sigurd Frosterus reposteli mm. tonttivalintaa
oli kodin tunne, joka loi taloon elämää.
ja talon tornia). Talo on hyvin onnistuneen yhteistyön tulos, jon-
Wivi Lönn taas oli maan ensimmäisiä koulutettuja naisark-
ka myötä opiskelijat kasvoivat ”isoksi” – nouseva nuoriso op-
kitehtejä, ja hänellä oli myös rakennusmestarin koulutus. Talon
pi seisomaan omilla jaloillaan ja hoitelemaan suuren luokan
tehokas tilasuunnittelu onkin paljolti Lönnin ansiota.
afäärejä.
20 prointerior 1 / 11