Nuoret Lakimiehet 3/2012 - Juhlavuosinumero (75 vuotta) | Page 41
kuvat: Tuomas Rytkönen
Keskuskauppakamari vastaa yritys
ten edunvalvonnasta kansallisella ja
kansainvälisellä tasolla, alu ellinen
e
edunvalvonta ja neuvontapalvelut
ovat Keskuskauppakamarin jäseninä
olevien kauppakamarien vastuulla.
haasteita juristeille – tehtäväkenttään
kuuluvat niin immateriaalioikeudet
kuin maksukyvyttömyysoikeuskin.
Horttanainen kertoi yritysten
yleisen edunvalvonnan vaativan toi
saalta pitkää pohjatyötä ja toisaalta
valmiutta varsin nopeaan reagointiin.
Tehokas vaikuttaminen edellyttää,
että edunvalvojan edustaja rakentaa
laajan verkoston ja tutustuu päät
täjiin. Edelleen on oltava eräänlainen
”uutisnarkomaani” ja seurattava tark
kaan, mitä ympäröivässä yhteiskun
nassa tapahtuu. Reagointia vaativat
asiat saattavat tulla hyvin lyhyellä
varoitusajalla ja toisinaan esimerkiksi
uuteen sääntelyyn pitää ottaa kan
taa vain hyvin lyhyen perehtymisen
jälkeen. Keskuskauppakamari toimii
hyvin laaja-alaisesti yritysten etujen
ajajana ja sen lakisektorilla riittää
Keskuskauppakamarin vierai
lulla perehdyttiin puolestaan muun
muassa
Keskuskauppakamarin
välityslautakunnan toimintaan. Väli
tyslautakunta on tarjonnut riidan
ratkaisupalveluja jo yli sadan vuoden
ajan, pidempään kuin muun muassa
Tukholman kauppakamarin yhtey
dessä toimiva Arbitration Institute
of Stockholm Chamber of Commerce
(SCC), joka on yksi maailman tun
netuimmista välityslautakunnista.
Keskuskauppakamarilla onkin tavoit
teena markkinoida välityslautakun
nan palveluja myös yhä enenevässä
määrin kansainvälisille toimijoille.
Toisaalta vuonna 2011 jopa 26 %
välimiesmenettelyistä oli kansain
Välimiesmenettelyä
välisluonteisia eli sellaisia, joissa
vähintään yksi riidan osapuoli ei ollut
suomalainen yritys.
Välityslautakunnan
ratkais
tavaksi tulee monenlaisia riitoja.
Vuonna 2011 välityslautakunnalle
välimiesmenettelyn aloittamiseksi
lähetetyistä hakemuksista suurim
man osan perusteena oli osakassopi
mus (27 %). Toiseksi yleisin peruste
oli
franchising-/yhteistyösopimus
(11 %). Kolmanneksi yleisin peruste
oli
agentti-/jakelu-/jälleenmyynti
sopimus (9 %) ja yritys-/liiketoimin
takauppaa koskeva sopimus (myös
9 ).
%
41