Nuoret Lakimiehet 3/2012 - Juhlavuosinumero (75 vuotta) - Page 41

kuvat: Tuomas Rytkönen Keskuskauppakamari vastaa yritys­ ten edunvalvonnasta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, alu­ ellinen e edunvalvonta ja neuvontapalvelut ovat Keskuskauppakamarin jäseninä olevien kauppakamarien vastuulla. haasteita juristeille – tehtäväkenttään kuuluvat niin immateriaalioikeudet kuin maksukyvyttömyysoikeuskin. Horttanainen kertoi yritysten yleisen edunvalvonnan vaativan toi­ saalta pitkää pohjatyötä ja toisaalta valmiutta varsin nopeaan reagointiin. Tehokas vaikuttaminen edellyttää, että edunvalvojan edustaja rakentaa laajan verkoston ja tutustuu päät­ täjiin. Edelleen on oltava eräänlainen ”uutisnarkomaani” ja seurattava tark­ kaan, mitä ympäröivässä yhteiskun­ nassa tapahtuu. Reagointia vaativat asiat saattavat tulla hyvin lyhyellä varoitusajalla ja toisinaan esimerkiksi uuteen sääntelyyn pitää ottaa kan­ taa vain hyvin lyhyen perehtymisen jälkeen. Keskuskauppakamari toimii hyvin laaja-alaisesti yritysten etujen ajajana ja sen lakisektorilla riittää Keskuskauppakamarin vierai­ lulla perehdyttiin puolestaan muun muassa Keskuskauppakamarin välityslautakunnan toimintaan. Väli­ tyslautakunta on tarjonnut riidan­ ratkaisupalveluja jo yli sadan vuoden ajan, pidempään kuin muun muassa Tukholman kauppakamarin yhtey­ dessä toimiva Arbitration Institute of Stockholm Chamber of Commerce (SCC), joka on yksi maailman tun­ netuimmista välityslautakunnista. Keskuskauppakamarilla onkin tavoit­ teena markkinoida välityslautakun­ nan palveluja myös yhä enenevässä määrin kansainvälisille toimijoille. Toisaalta vuonna 2011 jopa 26 % välimiesmenettelyistä oli kansain­ Välimiesmenettelyä välisluonteisia eli sellaisia, joissa vähintään yksi riidan osapuoli ei ollut suomalainen yritys. Välityslautakunnan ratkais­ tavaksi tulee monenlaisia riitoja. Vuonna 2011 välityslautakunnalle välimiesmenettelyn aloittamiseksi lähetetyistä hakemuksista suurim­ man osan perusteena oli osakassopi­ mus (27 %). Toiseksi yleisin peruste oli franchising-/yhteistyösopimus (11 %). Kolmanneksi yleisin peruste oli agentti-/jakelu-/jälleenmyynti­ sopimus (9 %) ja yritys-/liiketoimin­ takauppaa koskeva sopimus (myös 9 ­ ). % 41