Nuoret Lakimiehet 3/2012 - Juhlavuosinumero (75 vuotta) - Page 21

Oikeuspolitiikka Syyttäjästä tutkinnanjohtaja? Satu Karhunen Viime aikoina julkisuudessa on käy­ ty keskustelua siitä, pitäisikö syyt­ täjän toimia tutkinnanjohtajana ainakin laajoissa talousrikosjutuissa tai vakavissa väkivaltarikosasioissa. Keskustelu on herättänyt komment­ teja puolesta ja vastaan. Esitutkintalain mukaan Suomessa rikosjutun esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, ei syyttäjä. Tutkinnanjohtaja on joko poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin tai puolus­ tusvoimien virkamies sen mu­ kaan, mille edellä mainituista esitutkintaviranomaisista kyseisen jutun tutkinta kuu­ luu, syyttäjä toimii tutkin­ nanjohtajana vain silloin, kun rikoksesta epäilty henkilö on poliisimies. Keskustelua on kirvoittanut erityisesti An­ neli Auerin jutun tutkinta ja korkeimman oikeuden rat­ kaisu palauttaa asia takaisin käräjäoikeuteen. Kysymysten lähtökohdaksi on asetettu se, olisiko juttu saatu tutkittua alun alkaen niin, ettei uuteen prosessiin olisi ollut tarvetta, jos syyttäjä olisi ollut asiassa tutkin­ nanjohtajana. Nykyisessä järjestelmässämme syyttäjällä on mahdollisuus vaikuttaa esitutkinnan sisältöön. Se rakentuu syyttäjän ja tutkinnanjohtajan välillä tapahtuvaan yhteistyöhön. Kritiik­ kiä voidaan toki esittää yhteistyön toteutumisen osalta. Kuitenkin esi­ erkiksi lapsia koskevissa rikos­ m asiois­ a, lapsen kuulemisessa, tulisi s olla mukana epäillyn avustajan lisäksi myös syyttäjä ja kysymykset tulisi laa­ tia yhteistyössä kaikkien osapuolten myötävaikutuksella. Luonnollisesti tässä oma kysymyksensä on epäillyn oikeudet esittää kysymyksiä, mikäli lapsi on nuori eikä