Nuoret Lakimiehet 3/2012 - Juhlavuosinumero (75 vuotta) - Page 19

NuLa 75 Nuoret Lakimiehet 75 vuotta Suomen Lakimiesliiton tervehdys OTT Mia Korpiola, yhdessä Nu­ Lan vuoden 2012 hallituksen kanssa, on tehnyt suurenmoisen työn laati­ malla historian Nuoret Lakimiehet ry:n ensimmäisestä 75 vuodesta. On ollut ilo lukea sitä ja saada silmiä avaavaa lisätietoa yhdistyksen tapah­ tumarikkaasta historiasta. Ehkä suurimman yllätyksen sain kokea lukiessani Nuorten Lakimies­ ten historiallisesta palkkataistelusta hakusaartoineen niinkin aikaisin kuin vuonna 1945. Teoksessa todetaan, että ”ristiriidat arvokonservatiivien ja edunvalvontaprogressiivisten välillä tulivat leimaamaan Lakimiesliiton toimintaa vielä vuosikymmenten ajan”. Onneksi Lakimiesliitossa ei enää ole tällaista kahtiajakoa, vaan Liitto toimii yhteisen ja yhtenäisen lakimiesidentiteetin vahvistamiseksi. Lakimieskunta on erittäin hetero­ geeninen, mutta yhteisen sävelen löytäminen on erityisesti tälle vuo­ situhannelle siirryttyä muodostunut aina vain helpommaksi. Yhtenäisessä Liitossa piilee sen voima toimia jäsen­ tensä ja koko lakimieskunnan eteen. Lakimiesliitto on tänä päivänä koko lakimieskunnan yhdistävä etuja palvelujärjestö. Liiton keskeinen tavoite on lakimiesten ja lakimies­ ou­ k lutuksen arvostuksen parantaminen tavalla, joka edistää lakimiesten ansiokehitystä ja asemaa työmark­ kinoilla. Lakimiesliiton kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että mahdolli­ simman suuri osa Suomen lakimie­ histä on Lakimiesliiton jäseniä. Tämä mahdollistaa toiminnan suuren vaikuttavuuden sekä kestävän talou­ den­ idon. p Nuoret Lakimiehet olivat merkittävässä roolissa, kun Suomen Lakimiesliittoa oltiin perustamassa vuonna 1944. Yhdistyksen tuolloinen puheenjohtaja Erkki Hara sekä yhdis­ tyksen kunnia­ jäsen Teuvo Aura ovat muistelleet Lakimiesliiton perustami­ seen johtaneita ajatuksia ja perustamisen tavoitteita. He ovat todenneet Nuoret Lakimie­ het -yhdistyksen olleen mitä suurim­ massa määrin etujärjestö: “Vaikka me ylemmän oikeustutkinnon suorit­ taneet olimme käyneet läpi pitkän ja vaivalloisen opiskeluvaiheen, jou­ uim­ e tuomiokunnassa harjoi­ d m tellessamme tekemään palkatonta urak­ aluontoista työtä ukkotuoma­ k reille. Tähän haettiin parannusta”. Nuorilla oli tarve saada korjauk­ sia nopeasti, mutta ukkotuomareilla ei ollut minkäänlaista halua muuttaa voimassaolevaa järjestelmää. Tästä muodostui se