Nuoret Lakimiehet 3/2012 - Juhlavuosinumero (75 vuotta) | Page 14
NuLa 75
Näköalapaikka yhteiskuntaan
Oikeuskanslerin tervehdys
Tuon tämän kirjoituksen myötä ter
vehdyksen 75-vuotista taivaltaan
juhlivalle Nuoret Lakimiehet ry:lle
Suomen vanhimpiin edelleen toimi
viin virastoihin kuuluvasta oikeus
kanslerinvirastosta. Kerron vähän
oikeuskanslerinviraston toiminnasta
ja toimintaympäristöstä.
Monipuolista laillisuusvalvontaa
Oikeuskanslerin virka perustet
tiin prokuraattorin nimellä vuonna
1809, kun Venäjään liitetyn Suomen
keskushallintoa järjestettiin. Oikeus
kansleri-instituution historia ulottuu
kuitenkin pitkälle Ruotsin vallan ai
kaan, ensimmäiset merkit löytyvät jo
1600-luvulta. Juuret ovat siten tuke
vasti Pohjoismaisessa maaperässä.
Virka on säilynyt perustamisesta
lähtien varsin samanlaisena. Suurin
rakenteellinen muutos tapahtui
viitisentoista vuotta sitten, kun ylim
män syyttäjän tehtävät siirrettiin pois
oikeuskanslerilta. Sisällöllistä muut
tumista on tapahtunut yhteiskun
nan muutosten ja oikeuskulttuurin
kehittymisen myötä. Siinä missä lail
lisuusvalvonta ennen miellettiin taak
sepäin katsovaksi ja rankaisevaksi,
se nykyisin ymmärretään eteenpäin
suuntautuvaksi viranomaistoiminnan
ohjaukseksi ja hyvän hallinnon kehit
tämiseksi. Kovistelu on muuttunut
argumentoinniksi. Rikoslain sijasta
tärkeäksi työkaluksi on tullut perusja ihmisoikeusjuridiikka.
Oikeuskanslerin tehtäväkenttä
on laaja, mikä on kiistämätön etu lail
lisuusvalvonnassa. Oikeuskanslerin
on perustuslain mukaan valvottava
niin valtioneuvoston ja tasavallan
presidentin virkatoimien lainmukai
suutta kuin kaiken julkisen tehtävän
hoidon sujumista lain tarkoitta
malla tavalla, ylintä valtaa käyttävä
eduskunta toki on valvontavallasta
suljettu pois. Lisäksi oikeuskansle
rilla on rooli asianajajien, julkisten
oikeusavustajien ja vuoden alusta
14
myös luvan saaneiden oikeudenkäyn
tiavustajien valvonnassa. Virastossa
sovellettava lainsäädäntö kattaa näin
melkoisen osan oikeusjärjestyksestä.
sääntöhakuisesta lähestymistavasta
periaatteet tunnustavaan suuntaan:
harkintavallankin käyttöä voidaan
arvioida oikeudellisin kriteerein.
Oikeuskanslerinvirasto
on
näköalapaikka yhteiskuntaan, missä
ilmenevät oikeudelliset kysymykset
tulevat yleensä tuota pikaa myös
viraston työpöydille – toisinaan reaa
liaikaisesti. Koska kyse on ylimmästä
laillisuusvalvonnasta, ratkaisuille ja
muille kannanotoille on asetettava
korkeat laatuvaatimukset. Nämä
syntyvät ratkaisijan ja esittelijän
yhteistyön tuloksena; aluksi ehkä
sekavaltakin näyttävä ongelma
vyyhti jäsentyy juridisesti kahden
lakimiehen keskinäisessä pohdiske
lussa. Hektisyyttä toimintaan tuo
erityisesti valtioneuvoston valvonta,
mihin eurokriisi on antanut omat
lisähaasteensa.
Kehityshaluiselle
juristille hakeutuminen työsken
telemään laillisuusvalvonnassa on
harkitsemisen arvoinen vaihtoehto
- siitä riippumatta, aikooko laillisuus
valvonnasta itselleen elämänuran
vai juridisia valmiuksia hiovan ja
näköaloja avartavan lisäkokemuk
sen.
Laillisuusvalvonnassa joudu
taan arvioimaan, onko valvottava
käyttänyt harkintavaltaa oikeudel
lisesti perustellulla ja erityisesti pe
rus- ja ihmisoikeudet