Nuoret Lakimiehet 3/2012 - Juhlavuosinumero (75 vuotta) | Page 14

NuLa 75 Näköalapaikka yhteiskuntaan Oikeuskanslerin tervehdys Tuon tämän kirjoituksen myötä ter­ vehdyksen 75-vuotista taivaltaan juhlivalle Nuoret Lakimiehet ry:lle Suomen vanhimpiin edelleen toimi­ viin virastoihin kuuluvasta oikeus­ kanslerinvirastosta. Kerron vähän oikeuskanslerinviraston toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Monipuolista laillisuusvalvontaa Oikeuskanslerin virka perustet­ tiin prokuraattorin nimellä vuonna 1809, kun Venäjään liitetyn Suomen keskushallintoa järjestettiin. Oikeus­ kansleri-instituution historia ulottuu kuitenkin pitkälle Ruotsin vallan ai­ kaan, ensimmäiset merkit löytyvät jo 1600-luvulta. Juuret ovat siten tuke­ vasti Pohjoismaisessa maaperässä. Virka on säilynyt perustamisesta lähtien varsin samanlaisena. Suurin rakenteellinen muutos tapahtui viitisentoista vuotta sitten, kun ylim­ män syyttäjän tehtävät siirrettiin pois oikeuskanslerilta. Sisällöllistä muut­ tumista on tapahtunut yhteiskun­ nan muutosten ja oikeuskulttuurin kehittymisen myötä. Siinä missä lail­ lisuusvalvonta ennen miellettiin taak­ sepäin katsovaksi ja rankaisevaksi, se nykyisin ymmärretään eteenpäin suuntautuvaksi viranomaistoiminnan ohjaukseksi ja hyvän hallinnon kehit­ tämiseksi. Kovistelu on muuttunut argumentoinniksi. Rikoslain sijasta tärkeäksi työkaluksi on tullut perusja ihmisoikeusjuridiikka. Oikeuskanslerin tehtäväkenttä on laaja, mikä on kiistämätön etu lail­ lisuusvalvonnassa. Oikeuskanslerin on perustuslain mukaan valvottava niin valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatoimien lainmukai­ suutta kuin kaiken julkisen tehtävän hoidon sujumista lain tarkoitta­ malla tavalla, ylintä valtaa käyttävä eduskunta toki on valvontavallasta suljettu pois. Lisäksi oikeuskansle­ rilla on rooli asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja vuoden alusta 14 myös luvan saaneiden oikeudenkäyn­ tiavustajien valvonnassa. Virastossa sovellettava lainsäädäntö kattaa näin melkoisen osan oikeusjärjestyksestä. sääntöhakuisesta lähestymistavasta periaatteet tunnustavaan suuntaan: harkintavallankin käyttöä voidaan arvioida oikeudellisin kriteerein. Oikeuskanslerinvirasto on näköalapaikka yhteiskuntaan, missä ilmenevät oikeudelliset kysymykset tulevat yleensä tuota pikaa myös viraston työpöydille – toisinaan reaa­ liaikaisesti. Koska kyse on ylimmästä laillisuusvalvonnasta, ratkaisuille ja muille kannanotoille on asetettava korkeat laatuvaatimukset. Nämä syntyvät ratkaisijan ja esittelijän yhteistyön tuloksena; aluksi ehkä sekavaltakin näyttävä ongelma­ vyyhti jäsentyy juridisesti kahden lakimiehen keskinäisessä pohdiske­ lussa. Hektisyyttä toimintaan tuo erityisesti valtioneuvoston valvonta, mihin eurokriisi on antanut omat lisähaasteensa. Kehityshaluiselle juristille hakeutuminen työsken­ telemään laillisuusvalvonnassa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto - siitä riippumatta, aikooko laillisuus­ valvonnasta itselleen elämänuran vai juridisia valmiuksia hiovan ja näköaloja avartavan lisäkokemuk­ sen. Laillisuusvalvonnassa joudu­ taan arvioimaan, onko valvottava käyttänyt harkintavaltaa oikeudel­ lisesti perustellulla ja erityisesti pe­ rus- ja ihmisoikeudet